No löytyyhän sieltä sipulia, keltaista ja valkoista. Venäläisen meetvurstin jämät ja puolikas keltainen paprika tai, joo on se ainakin ollut keltainen. Kuivakaapista vielä perunamuussia, niin siitähän sitä sitten jo tekeekin.
Käppäilen Tervalammen rantaan jossa talvella tulee usein käytyä hiihtämällä makkarat, tai vain kahvit nauttimassa. Vesi on korkealla viimeaikaisten sateiden takia ja joudunkin katsomaan uuden leiripaikan, vanhan ollessa veden valtaama.
Kaivan turpeeseen pienen puturan johon asettelen risukeittimen, märkää on. Hyttysiäkin on, onkohan off purkki keittiön pöydällä vai repussa? Saan tulen syttymään ja alan pilkkomaan meetvurstia kattilaan. Öljy nyt ainakin on jäänyt keittiön pöydälle, joka ei harmita kyllä yhtään niin paljoa, kuin että sinne olisi jäänyt hyttysmyrkky.
Makkara on kyllä niin rasvaista, ettei se öljyä välttämättä tarvitsekkaan. Pienin sipulin ja tiputtelen ne kattilaan meetvurstin joukkoon. Saavat vähän ottaa väriä pintaan.
Paprika näyttää näin luonnon valossa ihan hyvältä, joten sekin löytää tiensä kattilaan.
Valkosipuli laitetaan tähän väliin ja oikeastaan olisi saanut olla useampikin. Repussa olisi ollut vielä mietoa pepperoonia, vaan enhän minä niitä enään muistanut, joten tähän reseptiin ei pidä niitä missään nimessä laittaakkaan. Ei toimi.
Sitten kun väriä on tullut, tässätapauksessa ihan reilusti on näköjään, niin sitten kiireesti vettä joukkoon ja annetaan porista rauhassa. Mietitään siinä samaalla mäntyyn nojatessa, että maistuukohan palanut meetvursti ja sipuli hyvältä.
Nostan kattilan tulelta lisätäkseni joukkoon perunamuussijauhoa. Ihan hyvältä näyttää tässä vaiheessa ja maistuukin, maistellessani lusikkaa puhtaaksi. Ihan oli sopivasti saanut väriä makkarat ja sipuli.
Laitoin kattilan vedenrajaan jäähtymään, sillä niin monesti on meinannut suu palaa. Vain hetken jäähdytin ja söin lämpöisen muusin hyvällä ruokahalulla.
Kahvitkin join ja jälkiruuaksi vielä metsämansikoita. Nyt jaksaa odotella taas uusinta varustehankintaa, joka tuntuukin jääneen postin haltuun viikonlopuksi, siitä ja tästä jatketaan lisää joskus.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti