Jälleen kerran, olin matkalla Laukaaseen, Hartikan kirkkoman ohi, Kuusveden rannalle. Saas nähdä miten toimii sadeviitta jos, kun alkaa satamaan. Repun päälle iso musta jätesäkki sadesuojaksi, vaikkakin vaatteet ja kaikki vähänkin kastuva oli pakattu kuivasäkkeihin mallia Siwa tai Sale. Teltan päälle lähti mukaan Tanskalainen laavuvaate. Kamat on siis kasassa, nyt pyöräilemään.
I päivä
Kurvasin 9-tielle ja kohta pienemmälle hiekkatielle. Pyörä kulki ja vaikka en huoltoa taka akselille vielä ollutkaan tehnyt, uskoin sen kestävän tämänkin reissun, kyllä suomalainen pyörä kestää...
Niemisjärven jälkeen alkoi satamaan, siispä repun päälle jätesäkki mustekalalla kiinni ja allekirjoittaneelle sadeviitta. Juuri sopii pyöräilykypärä sadeviitan hupun alle niin, että eteen muodostuu pieni lippa. Hyvin jatkuu matka vesisateesta huolimatta. Hiukan on hiostava, mutta kaikkeahan ei voi aina saada, toisaalta on tämä ainakin vedenpitävä ja edullinen (n.2€).
Saarilammella pidän taukoa linja auto pysäkillä, sade on lakannut. Syön vaaleaa leipää meetvurstilla ja sulatejuustolla. laitan sadeviitan reppuun ja jatkan matkaani.
Saavun Mustankorpin salunaan janoisena, joten... Kaupasta teen vielä muutaman muunkin ostoksen. Hyvä oli palvelu, niin ja sama oli myyjä kaupankin puolella :) kaunis kiitos.
Saavun laavulle ja alan pystyttämään leiriä. Kohta saapuu ensimmäinen vieras ja pitäisihän sieltä mahdollisesti tulla pari lisääkin.
Kokeillaanpas josko saisi nuotioon jotain paistettavaa, nyt kun sain vavankin. Tuli edellisellä reissulla unohdettua vapa ja Helin pyörän avain Laukaaseen, tultiin laukaasta pyörät peräkärryssä, jonka seurauksena tietenkin Helin avain jäi kyydistä, eikä se vapakaan sieltä autotallista mukaan lähtenyt. No ei ole Heli pyörällä ajanut eikä allekirjoittanut kalastanut, joten siitäkin se sajatus tälle reissulle lähti, eli avaimen ja vavan haku.
Kalaa ei allekirjoittanut saanut vaan ahventa söin siltikin. haukea olisi ollut myös tarjolla kaverin ansiosta, nin ja simpukkaakin, mutta molemmat päästettiin kasvamaan. Ahvenen otin ja paistoin myöhemmin nuotiolla, sekin kaverin pyytämänä.
Vieraita oli tulossa lisää... Tuli joskus aikoinaan ostettua kokonainen 500g kahvipaketti jollakin pyöräilyretkellä, ihan vain siltä varalta, että saattaisi tulla vieraita. Nytkin kahville oli tulossa useampi juoja ja en ollut varma riittäisikö oman paketin loppu ja pyysinkin tuomaan kahvipaketin tullessaan. Niin siis sama juttu, kuin aikaisemminkin sillä erotuksella, että nyt oli kahvin juojia ja siltikin mukaan ottamani kahvi riitti. Ja taas mukanani oli täysi kahvipaketti...
Kahvit tuli keitettyä ja muutama olutkin siinä juotua. Juttua riitti sillä yhtä näistä kavereista en ollutkaan nähnyt vähään aikaan. Vielä jäi jotain kertomattakin, mutta keretäänhän sitä.
Hiljalleen alkoi porukka vähetä ja itsekseni jäätyäni laiton veden kiehumaan iltapalaa varten. Tasaiseen tahtiin kävi muitakin ulkona liikkujia laavulla, antoivat allekirjoittaneen olla kuitenkin rauhassa, liekkö syynä tyhjien kaljatölkkien määrä laavulla.
Ilta alkoi hämärtymään, pesin kattilat, tein syttyjä aamuksi laavulle valmiiksi ja otimpa yhden pienityn puun teltan viereen laavuvaatteenkin alle, jos vaikka aamulla keittelen kahvit teltan vieressä.
Alkaa satamaan, ei haittaa teltta pitää vettä ja sen päällä on vielä laavuvaate joka ainakin toivottavasti pitää vettä. On jo pimeää, kuulen laavulle saapuvan vielä mattimyöhäsiä tai tässä tapauksessa naisia, tyttöjä ne taitaakin olla. Käännän kylkeä.
Porukka rannassa on hiljentynyt, vesisade yltyy, nukun.
II päivä
Aamulla kuuden jälkeen vesisade on loppunut. Nousen ylös ja kävelen laavulle aamukahvin keittoon. Laitan risukeittimen pölkylle ja katkon edellisenä iltana tekemiä tikkuja. Tuli sytyy hyvin kolmannella tikulla.
Haen rannasta kattilalla vettä. Aurinko yrittää paistaa puiden lomitse vesipisaroiden helmeillessä oksistossa. Ilma on raikas, on tyyntä ja hiljaista, vain luonnon ääniä.
Ompas komea aamu, mietin laittaessani kahvivettä kiehumaan. Lisään muutaman tikun palamaan ja teen voileivät valmiiksi.
Hyvin toimii risukeitin tai miksi sitä nyt kutsutaan. Vesi kiehuu pienellä määrällä puuta, ja ainakin liiteristä pilkottu kuiva koivu palaa todella hyvin. Olen tyytyväinen, niin keittimeen kuin tähän hetkeenkin.
Juotuani aamukahvit alan pakkaamaan kamppeita pyörään ja lopuksi puran leirin. Jatkan kohti Peurunkajärveä.
Laukaassa polttoaineen hinta on autoilijoille päivän puheenaihe, jos ei siitä vielä olla puhuttu niin tässä niitä hintatietoja 7.8. kello 9:09.
Yksi yö ja seuraavana päivänä takaisin, se olisi ohjelma tällä reissulla, siis ei kovin paljon ohjelmaa mutta siltikin, olihan Helille saatava pyörään avain ja allekirjoittaneelle vapa onkimista varten, jotta voi ne seuraavan kerran sitten taas jonnekkin unohtaa.
III päivä
Paluumatka alkaa noin kello 13:15. Poikkean Tarvaalassa kyläkauppaan, kuten tein tulomatkallakin. Ostin pillimehua ja paketin lihapiirakoita, kyllä näillä pärjää. Vettä ei satanut vaikka keli oli tuulinen ja taivas pilvinen. Nyt kyllä luoja suo, kun koko matkan oli myötätuuli.
Saarilammella pidin evästauon ja lihapiirakat oli hetkessä hotkaistu. Myötätuulen avustamana matka taittui allekirjoittaneelle epätavallisen reipasta vauhtia.
Hetkessä taakse jäivät saarilampi, niemisjärvi ja edessä oli pätkä 9-tietä. Raskasta kalustoa oli liikenteessä ja sopivaan rakoon sopisi varmaan yksi polkupyöräkin.
Kotona noin kello 16:45 eli aika hyvin oli tuuli apuna tällä paluumatkalla. Onneksi ei ollut vastatuuli, nimittäin ajaisin varmaan vieläkin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti