Pitäisi vaan kirjoitella nämä jutut heti tuoreeltaan, eikä kuukausien päästä, kun kaikki mehevimmät töhötykset on jo unohtuneet. Tulihan tuossa välissä päivitettyä käyttikseksi win 7, niin eikä siinä tietenkään Corel 9 toiminut, joten otti hiukan aikaa, että sai ohjelmistoja ajantasalle. Nyt onnistuu taas kuvien käsittely, niin ei jää nuo saaliskuvien kalat jalkoihin, kuten tuosta alempaa saa todeta, valtavia. Siis olikos tuo jo suurennet... Oikeasti, sitä on vain niin laiska.
Reppu selkään ja polkemaan. Olipa kovin huomaamattoman oloinen varustus verrattuna edellispäiviin, vain onget ja muutama uistin, pullo mehua, tyhjä kassi valtaville kaloille, eikä paljoa muuta.
Kalaa oli ja se oli syönnillään, ensimmäisen tarttuessa jo heti ensi heitoilla. Nyt olisi Helillä mahdollisuudet saada se hauki, joka aina tuntui kiertävän muiden onkiin. Sovittiin että Heli jatkaa tästä eteenpäin ensimmäisenä ja kokeilee paikat ennen minua. Vaan ei se ota, eikä se kala ole ollenkaan sama, jos minä virevelin Helille tarjoan, jonka siimanpäässä jo hauki vetelee. Kyllä se on itse saatava ja omilla kalavehkeillä.
Niinpä jäi Helin hauki saamatta tällä kertaa ja allekirjoittaneen tyytyessä laimeaan hymyyn haukien iskiessä kiinni tappavan tasaiseen tahtiin. Kauaa ei saamatonta saalista murehdittu vaan pakattiin kamppeet ja lähdettiin ajelemaan takaisin. matkalla poikettiin "yllättävän lähellä" ostamassa helpotusta kalastuksen aiheuttamaan tyhjyyteen. Sipsiä, tikkari, ei tullut kalaa Helille, mutta jotain kumminkin.Nyt on kalastukset joksikin aikaa kalastettu, eikä näitäkään kaloja tänään syödä, vaan laitetaan fileeksi ja pakkaseen. Kalaa syödään sitten joskus, nyt vaikka makkaraa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti