Peurungan siika

(24.6.2009) Jo ammoisina aikoina, nousi perunkajärvestä siikaa välineillä kuin välineillä. Vaan miten on nyt, ei ota oikein senioriin, eikä verkoillakaan ole enään oikein kuulemma tullut. Tänään sitä kuitenkin taas lähdettäisiin yrittämään.

Pappa katseli vajasta kaikille liivit, se on sellainen laki, kun määrää, että, jos, ja kun... Niin, Helikin keksi, että ei niitä kyllä tarvittaisi, mutta laitetaan nyt ja tietenkin sitten veneessä pois.

Ruohikon reunoja pitkin soudettiin golfkentälle ja takaisin. Siika ei tuntunut olevan syönnillään, mutta jotain sentään saatiin. Tämä pieni hauki ja muutama ahven, jotka kaikki otettiin ylös. Toisena onkena käytettiin pilkkionkea, kun muuta ei siihen hätään löydetty. Ja niin, siihenhän se hauki sitten kiinni nappasi, ja käsipelissä väsyteltiin.

Keli oli varsin otollinen siian pyyntiin, mutta siikaa ei nytkään saatu. Mahtavan kalasaaliin (ahvenet ja hauki) perkasin fileiksi ja seuraavana päivänä tein kalapullia ranskalaisella sipulikeitolla maustettuna. Yllättävän hyvää, vaikka olikin mausteista ja peittikin loistavan makuista ahventa. Maistui jopa papalle, tai sitten söi kohteliaisuuttaan.