Kalalle ei ole nyt veneellä enään päässyt, eikä ole oikein arvannut jäällekkään vielä mennä, vai arvaisiko?
Pitäisiköhän käydä katsomassa, jos otan tuosta kahvivehkeet reppuun, ja...
Vene odottaa siinä kevättä, jota minäkin odotan, mutta nyt odotan kuitenkin pakkasia. Saisi olla kymmenkunta astetta, niin vahvistuisi jäät. Sitten pääsisi pilkille ja jos innostuu, niin voisihan sitä katiskatkin jään alle laittaa...
Kylmän näköistä, tuuli puhaltaa lunta jään pinnalla, puusta tippunut lehti katoaa hetkessä horisonttiin...Ei ole kyllä pelkästään kylmän näköistä, kaivan repusta lisää vaatetta päälle.
Talvi on tullut.
Kepakko menee jäästä läpi, lyödessäni samaan kohtaan kolmannen kerran.Jää halkeilee, astun varovasti taaksepäin. Kyllä sen pitäisi kestää. Kokeilen kädellä jään vahvuutta, 7 cm.
Kävelen hiukan eteenpäin ja lyön kepin jään läpi, 5 cm. Kävelläämpäs rannan suuntaisesti.
Kuuhankavesi aseman selkä ja Kalasaari.
Kahvit oli tarkoitus jäällä keitellä, joten ranta pusikosta nappaan mukaan muutaman risun.Riittävän kuivaa.
Ja pullaa kahvin kanssa.
Piti viritellä foliota tuulen suojaksi risukeittimelle, vaikka tässä suojainen paikka onkin.Hampurilaiset oli jäässä, joten ne sai sulaa risukeittimen lämmössä, sämpylät alalämmöllä ja pihvit ylälämmöllä kattilan päällä.
Kahvi maistuu kuumana, mustana, ilman maitoa tai sokeria. Tosin kauaa ei kahvi ole kuumaa, tuulen puhaltaessa pöllyävää lunta kahvikupin reunalle. En jää odottelemaan pidemmäksi aikaa, että kahvista tulee jääkahvia. Haukkaan hampurilaiset ja hörppään kahvikupin tyhjäksi.
Kyllä sinne jäälle kohta pääsee, en pidä kiirettä, avantouinti ei ole minun lajini.
Ps. Menkää pihalle, vaikka kahville.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti