Tervalampi

(14.12.2014) Sammutan puhelimen yhteydet ja kävelen reppu selässä Tervalammen rantaan. Aurinko yrittää näyttäytyä hetkittäin ja luntakin hiukan välistä työntää. Tutulla paikalla asetan sadeviitan kuusen alle tuulensuojaksi ja sytytän risukeittimen...














Tämän täytyy olla, sitä omaa aikaa...

Joby Grip Tight Micro Stand

(30.11.2014) Aurinko paistaa, pitkästä aikaa.




Nurmi on kuurassa, astellessani urheilukentän poikki.




Tervalampi on jäässä, muttei kestä vielä kävellä.




Kahvi ja ruisleipä, maistuu ulkona hyvälle.

Ulkona liikkuminen on mukavaa, vaikka pitkään jatkunut harmaus saattaakin tuntua monesta ankealta. Pimeyden vain jatkuessa antaa auringon pilkahdus kaivattua piristystä päivään, eikä edes taskussa hajonnut puhelimen jalusta "kolmijalka" saa mieltä pahoittumaan.

Joby GripTight Micro Stand, eli puhelimelle tarkoitettu avaimenperän kokoinen kolmijalka. Siitä irtosi puhelinta puristava ylempi "tassu". Täytyy ensin yrittää liimata ja jos ei pysy, niin pelkän uuden puristimen ilman jalkaosaa saa kyllä netistä tilattua.

Takuu on kolmijalalle kaksi vuotta, mutta kun vika ei ollut valmistajan, vaan ihan oma. Tungin puhelimen taskuun jalustan ollessa siinä vielä kiinni ja samalla otin karhunpainia märän tyvipölkyn kanssa. Kannoin pölkyn haluamalleni paikalle sillä seurauksella, että korviini kantautunut napsahdus ei ollutkaan kengän alla katkennut oksa, vaan taskussa ollut kolmijalka.




Onneksi ei hajonnut puhelin, aurinkokin vielä paistaa ja pölkky on mieleisessä paikassa, perk...

Kolmijalka on toiminut puhelimen kanssa hyvin ja on kulkenut mukana huomaamattomasti takintaskussa. Tikkujen ja kivien varaan asettelu on jäänyt, eikä kaatuneita otoksia liiemmälti enään ole tullut. joten aion kantaa jatkossakin kyseistä tuotetta taskussani.

Kirjoitin aikaisemminkin kyseisestä kolmijalasta tänne.

Nyt täytyy kokeilla sitä pikaliimaa...


(2.12.) Sain aamulla pikaliimaa kotiovelle toimitettuna, kiitos siitä.




Liimaus tuntuu ottaneen hyvin kiinni ja puhelin istuu taas napakasti paikoilleen. Nyt sitten vain katsotaan, että millä reissulla tuo irtoaa, toivottavasti ei ihan heti kuitenkaan.

Kouluun herätys

(29.10.2014) Aamukahvia juodessa, kuulen herätyskellon äänen. Herätystä vaativa piipitys loppuu aikanaan, mutta "kukaan" ei nouse ylös. Juon kahvini loppuun ja mietin samalla mihin suuntaan pyöräni keulan tänään kääntäisin.

En aio Heliä herätellä, saa itse pitää huolen aikatauluistaan.

Etsin jääkaapista retkievästä, että mitenkäs ruisleipä?... Ei, tällä kertaa otan, vai pitäisikö sanoa taas, perunaa, porkkanaa, sipulia ja sardiineja, siis kalakeittoainekset.




Heli on viimein noussut ja pakkaa omaa reppuaan lähteäkseen kouluun, ei ehkä samalla innolla, kuin ensimmäisellä luokalla, mutta yhtä väsyneenä.




Helin pyöräillessä kouluun, minä suuntaan Erähertun laavulle mieluisat aiheet repussani.




9-tien vieressä seisova vanha mylly näyttää hienolta aamuauringossa sinistä taivasta vasten.




Laavulla huomaan seinustalla tuoreen lapupinon ja nappaankin siitä muutaman kuivemman puun risukeitintä varten. Repusta löytyy kirves ja ompa sahakin eksynyt varulta mukaan.




Hetken mietin tekeväni tulet laavun edustalle, mutta ajatus omasta rauhasta saa askeleen jatkumaan hieman syrjemmälle, kuitenkin ihan lähelle kaivantojoen varrelle. Vihreä solumuovialusta pilkottaa kuvassa oikealla ylhäällä.




Kalakeitto valmistuu jo rutiinilla ja sitä odotellessa voikin hiukan silmiään lepuuttaa.

Auton äänen voimistuessa, mietin onnekasta paikanvalintaani. Ympäristöpuolen nainen saapuu mittaamaan vedenkorkeutta ja vaihdamme samalla muutaman sanan kalakeiton jo tuoksuessa, muummoassa kattilan sisällöstä ja ruuan maittavuudesta ulkona.






Tarkastajan poistuttua, pääsen syömään seuranani kohmeinen muurahainen joka istahtaa repulle lämmittelemään auringonpaisteeseen. Onkohan sekin tullut ulos syömään?

Keitto maistui jälleen hyvälle ja kahvi ruuan päälle kruunasi hienon aurinkoisen aamupäivän. Iltapäiväksi on luvattu vesisadetta, joten on aika kerätä kamat reppuun, nousta pyörän satulaan ja polkea samaa reittiä takaisin kotiin.

Huomenna sama uudestaan, vain kirjat ja eväät repussa vaihtuvat, vai?

Leivoin karjalanpiirakoita

Jos sitä vaikka leipoisi tänään.

















Onhan leipominen mukavaa, itse tehdyt lämpöiset maistuvia ja...


Siwassa karjalanpiirakat tarjouksessa.

VAASAN Kotiuunin juhlapiirakka 15 kpl/675 g
2,69 euroa pussi
3,99/kg. Ilman PINS-korttia 3,39 ps (5,02/kg).
Tarjous voimassa 11.9.2014 – 1.10.2014

Kalakeitto

(29.8.2014) Mitäs sitä tänään syötäisiin? Jääkaapista löytyy perunoita, sipulia keltaista ja valkoista, ketsuppia, sinappia, säilykesardiineja... Olisko kalakeitto mitään noista sardiineista.

Reppu jälleen selässä astelen metsään ja ihastelen samalla sienien paljoutta. Todennäköisesti tatteja ja joitain rouskuja, mutta kun en ole täysin varma, niin saavat jäädä. Keltavahveroita on tullut kerättyä ja pakkaseen laitettua, viimekesäiset onkin syöty jo viimeistä rasiaa myöten.




Viritän puiden väliin sadeviitan ja risukeittimen laakean kiven päälle. Kerään kuivia risuja ja haen vettä.

Sytyttelen risukeittimen ja laitan kattilan tulille. Ei ihan kuivaa puuta, mutta palaa ja jos ei pala, niin ainakin savuttaa.




Repusta kaivan pussin jossa kuusi multaista pientä perunaa, kiitos Paapaikan. Viritän myös ongen valmiiksi ja kävelen rantakivelle heittelemään uistinta. Tiputan samalla perunat ranta hiekalle, jossa aallot niitä huuhtovat.




Muutaman heiton jälkeen pieni hauki iskee punaiseen minnowspooniin, mutta pyöräyttää siiman lumpeiden ympäri ja pääsee samalla irti.

Järveltä käy syksyinen tuuli, joten kaivan pipon päähäni. Onneksi laitoin pitkät kalsarit aamulla jalkaan. Kerään perunat rantavedestä ja kävelen katsomaan onko risukeittimessä enään liekkiä.




Tuli on sammunut, mutta hiillos hehkuu punaisena ja kattilassa vesi poreilee, hienoa. Kuorin perunat ja lisään muutaman risun keittimeen. Perunat saa pehmetä reilusti, jolloin keitosta tulee sosemaisempi.




Kuorin ja pienin myös sipulit ja lisään ne kohta kattilaan perunoiden joukkoon.




Sardiineja pää ja pyrstöt poistettu, muuten kokonaisina, öljyssä. Olen joskus ruisleivän päällä maistanut tomaattikastikkeessa olleita, mutta en kyllä kalakeittoa ole näistä aikaisemmin yrittänyt.




Perunat on pehmenneet joten lisään sardiinit ja suolaa kattilaan. annan keiton vielä hetken kiehua, kunnes kalat on pehmenneet perujen joukkoon.




Huumava kalakeiton tuoksu sekoittuu savuun ja syksyn raikkaaseen ilmaan. Kaivan repusta vielä palan ruisleipää ja alan syömään hyvällä ruokahalulla.

Keitto maistui hyvälle ja niinpä keitin vielä ruuan päälle kahvit. Voin suositella säilykesardiineja leivälle, kalakeittoon ja reppuun varalle varsinkin, jos ei ole kalaonnea.

Kalajoki

(22.-23.7.2014) Koulut alkaa kohta, joten on aika suunnata kesälomareissulle. Pappa edotti yhteistä reissua huvipuistoon jonnekin päin Suomea ja niinpä tuumasta toimeen.

Tälle reissulle ei lähdettäisi polkupyörillä, emme myöskään söisi kuivattua soijarouhetta, tai nukkuisi teltassa. Ei edellämainituissa mitään vikaa ole, nyt vain on isommat sponsorit takana, joten.

Päivämäärät on lyöty lukkoon ja porukka on kasassa. Aamulla herätys, 06:00...

Pappa ilmestyi aamulla puoli seitsemän ja matkaan päästiin puoli tuntia myöhemmin, aivan kuten oltiin suunniteltu. Päivästä oli luvattu helteinen, joka kyllä sai miettimään reissun ajankohdan siirtämistä, mutta jota en missään vaiheessa ääneen sanonut.

Laukaassa pysähdyttiin juomaan kupilliset kahvia, papan syödessä samalla kourallisen lääkkeitä. Puuduttava ajomatka alkaa, Saarijärvi, Perho, Kaustinen, Kokkola ja Kalajoki. Viimein perillä, nestehukan jo melkein vaivatessa. Huvipuistoksi valikoitui siis vesipuisto JukuPark, jonne nyt ensimmäiseksi kaksi lippua ostettiin. Kyllä tytöt pärjää kahdestaan ja onhan puhelimet keksitty.

Ennen reissua olin netistä katsellut majoitusvaihtoehtoja, mutta reissun epävarmuudesta johtuen, en ollut varannut mitään etukäteen. Kyllähän meillä oli peräkonttiin pakattu telttaa ja riippumattoa makuupusseineen ihan kaiken varalle, mutta nyt kävi kuitenkin hyvä tuuri ja saatiin viimeinen vapaa mökki yhdeksi yöksi.

Mökki oli JukuParkista noin pari kilometriä pohjoiseen aivan meren rannalla. Uimarannallekin olisi matkaa vain vajaa kilometri, jonka kyllä terveet ihmiset käveelee mielellään. Mökki oli vanha, mutta siistissä kunnossa. Makuualkovi ja olohuoneen levitettävä sohva tarjosivat nukkumapaikat neljälle, lisäksi oma sauna ja WC suihkutilat, siis ennemmän, kuin mihin telttaretkillä olen tottunut.

Kävin huuhtomassa matkapölyt pois kirkasvetisessä lammessa, joka oli aivan mökin vieressä. Juotiin kahvit papan kanssa ja hiukan huilattiin ennen tyttöjen hakemista vesipuistosta.

Syödäkkin voisi jotain, niinpä samalla, kun poimin tytöt kyytiin iltapäivällä, tiedustelin ruoka toivomuksia. Kurvasin ABC huoltamolle, jossa käytiin S marketissa ostamassa, niin mitäs ne tytöt haluaa syödä? Vai että makaroonia, liha- ja broileripullilla... No ei mennyt kauaksi siitä kuivatusta soijarouheesta, mutta sitähän syödään mistä tykätään, ainakin jos on mahdollisuus valita, kotona syödään sitten sitä mitä sattuu lautasella olemaan.

Pappan vielä huilaillessa saavuttiin mökille ruuan laittoon. Makaroonia ja kahdenlaisia pullia ketsupilla, no ompahan jotain muutakin, kuin pelkkää karkkia, keksejä ja jäätelöä. Ruuan jälkeen käveltiin meren rannalle, papan jäädessä mökille.








Hiekka oli lämmintä ja vesi myös. Aurinko paistoi pilvettömältä taivaalta, onneksi mereltä kävi vilvoittava tuuli, joka teki rannalla olemisesta siedettävää. Tyttöjen jäädessä vielä rannalle, kävelin itse takaisin mökille.

Ilma alkoi hiukan jäähtymään auringon laskiessa yhä alemmaksi ja pappakin jaksoi käydä ulkoilemassa. Illalla lämpeni sauna, jota tytöt hyödynsivät, itseäni ja pappaa ei saunassa hikoilu enään hellepäivän päätteeksi kiinnostanut.

Laitoin itselleni olohuoneen lattialle pedin, papan nukkuessa sohvalla ja tyttöjen alkovissa.

Hyvin nukutun yön jälkeen syötiin kevyttä aamupalaa, mitä nyt kukin halusi, tai jääkaapista löysi. Kamppeita kasailtiin ja vaikka pari meistä olisikin kovasi halunnut vielä mennä rannalle uimaan, en voinut siihen suostua aikataulun venymisen uhalla. Aamukin oli hiukan venähtänyt, vaikka ei sillä näin lomareissulla pitäisi olla väliä. Tulipa mieleen, että toimisikohan ämpärillinen merivettä herätyksenä?

Aamulla pöläytin matot pihalle ja lakaisin kuistin, mistä tätä hiekkaa oikein tulee? Myöhemmin pappa innostui imuroimaan, kamppeita kannettiin autoon, tiskit tiskattiin ja pyyhimpä vielä tuota lattiaa ja vessankin voisi pesasta. Toisten jo odottaa autossa, teen vielä viimeisiä pyyhkäisyjä ja varmistan, että kaikki on kunnossa seuraavia varten.

Matka jatkuu kohti Tuuria ja tänään on vieläkin kuumempi päivä, kuin eilen oli. Välillä pysähdymme ostamaan kylmää juotavaa, hiukan suolaista ja tytöille musiikkia. On läkähdyttävän kuuma.

Matka jatkuu nyt Cheek cd-levyn soidessa...

Keskisen kyläkauppa on uusi kokemus ja vaikka onkin, että reilu 32 astetta sumentaa arvostelukykyni, niin en ole ihastunut kyseiseen ylisuureen kauppaan. Tytöt menevät menojaan tivolin ihmisvilinään, kun taas papan kanssa kävelemme kauppaan toivoen sisällä olevan hiukan viileämpää.

Nopea kierros muutaman hyllyn välistä kassojen läpi takaisin aulaan istumaan ja saan viimein, kupillisen, kahvia...

Myönnän, että kun en ole saanut kahvia säännöllisin väliajoin, muutun jos mahdollista, vieläkin epäsosiaalisemmaksi. Pappa nauttii jäätelön ja minä isoa kupillista mustaa kahvia. Laitan tytöille viestin aikataulusta ja viimein olen valmis kauppakierrokselle.

Ostan Savotan vedenkantopussin ja papalle jännitesuojan pistorasiaan. Kyllähän täällä paljon on kaikkea, mutta kun en nyt saa millään päähäni, mitä ilman en tulisi toimeen. No tytöt kyllä osaa shoppailla, kiitos vaihtorahoista...

Haen auton hiukan lähemmäksi ulko-ovea ja matka jatkuu, tästä ei ole enään pitkä matka. Paluumatkalla saamme hiukan sadetta ja vaikka se ei hirveästi lämpötilaa laskenut, nosti se ainakin allekirjoittaneen mielialaa ja sainhan syyn pestä tuulilasissa olleen ison linnun paskan pois pyyhkijoillä.

Viimein Laukaassa... Tytöt ei ole saaneet uimisesta tarpeeksi, vaan suuntaavat Peurunkaan ja palaavat vasta illalla. Kalajoen reissu loppuu tähän, tyttöjen tiet erkanevat seuraavana päivänä, kunnes taas joskus kohtaavat. Vietämme Laukaassa vielä yhden yön ennen paluuta Hankaslmelle. Oli ihan hyvä reissu, vaikkakin kovin kuuma, mutta ehkä se siten jää paremmin mieleen ja ehkä ensi vuonna tehdään uusi reissu.

Kiitos papalle ja muille sponsoreille, TeroTravel kiittää ja kumartaa.

Laukaan reissu kuvina

(19.-29.6.2014) Pyöräilin Hankasalmelta Laukaaseen ja nukuin pari yötä riippumatossa. Juhannuksena tuli grillailtua ja baarissakin käytyä, tosin auton avaimet taskussa. Ajoin pyörä auton takakontissa Hankasalmelle hakemaan Heliä Laukaaseen ja tiputin pyörän samalla reisulla kotiin Hankasalmelle. Heli pelasi tietokoneella ja minä kävin kalalla Peurunkajärvellä, toinenkin kalastusreissu olisi ollut tiedossa, mutta jätin tällä kertaa väliin. Puolentoista viikon aikana syötiin hyvin jäätelöä, karkkia, pillimehua, kotikaljaa, kalapihvejä, ym. Uimassa ei käyty kolean sään takia, mutta se asia korjaantuu luultavammin kotona Hankasalmella kelien hiukan lämmettyä...

Alla kuvia reissulta.

























































Kiitos papalle ylläpidosta.

Jokohan sitä viikonloppuna uskaltaisi järveen uimaan.