Pakkasta? No sitä on senverta, että polkupyörää on poljettava alamäessäkin.
Päivä oli komea vaikka ilma oli kylmä. Kaivantojoki höyrysi pakkasessa auringon paisteessa. Valokuva ei tee oikeutta luonnon kauneudelle, vaan se on ulkoilijan nähtävä omin silmin.
Pian oli kahvi muovisesta mukista juotava, mikäli sen lämpöisenä halusi maistaa. Leipäpala oli pysynyt sulana villasukassa vesipullon kanssa. Kahviveden otin kuitenkin joesta. Puita laavulla ei ollut, joten katkoin ryteiköstä pakkasen kuivaamia risuja, kuivasia pökköjä ei tuoreita.
Viimetalvena vanhat talvihousut hajosivat lopullisesti ihmehiihtäjän ylittäessä ojaa, joten olin varautunut käyttämään jatkossa armeijan talvi kamppeita pakkasten tultua. Satuin kuitenkin kirpputorilta löytämään talvipuvun hintaan 15,- euroa, vähän käytetty tai ei ollenkaan. Taskuissa vara napit muovipussissa niin housuissa kuin takissakin. Housuissa vedenpitävät vetoketjut, takissa tavalliset.
Hyvä ostos allekirjoittaneesta tuohon hintaan. Merkkiä ei löydy Intersportin valikoimasta, vaan muutamilta mainos vaatettajilta, vaan ei kyllä löydy armeijan toppapukuakaan kyseisestä liikkeestä...
Talvipuku joutuu ihmehiihtäjän lahjomattomaan lujuustestiin ennemmin tai myöhemmin, ja armeijan toppapuku on edelleen kaapissa varalla.
Istun laavun edessä kylmällä pyöreällä hirrellä, ja vain toppahousujen paksu eriste estää takamustani jäätymästä. Huomaan lintujen puuttuvan, joutsenet on lähteneet eikä tiaisiakaan näy, vaikka viikko sitten maan ollessa paljaana niitä vielä oli. Hiljaista, no ei oikein, sillä näin kovalla pakkasella 9-tien äänet kantautuvat selvästi korviini.
Kuivattelen kattilaa risukeittimen hiilloksella, jotta se olisi mukavampi pakata reppuun. Puhelimen akku näyttää hiipuvan vauhdilla, napsiessani kuvia ja videota. On aika palata ja lähden työntämään pyörää, jokohan huomenna kokeilis suksia.
Niin, videokin tuli värkättyä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti