(31.8.2008) Lähdettiin paistamaan makkarat Keskisenkoskelle. Eväät on osettu ja perille saavuttaessa pakattava reppuun, sillä helpompi kantaa, kuin muovikassissa, tai niin Heli ainakin luuli. Liian painava, oli Helin mielipide, kun kaikki tarvittava ja vähemmän tarpeellinen oli pakattu. Isi kantaa.
Vielä viimehetken silmäys tarjontaan ja karttaan, että näikin vaativalla retkellä ei eksytä. Missä se makkaranpaisto paikka oikein on? Ei tästä saa mitään selvää.
No löydettiinhän me paikka jossa makkarat voisi paistaa. Heli lähti hakemaan puita minun vielä arvaillessa, että sataako kohta vai ei. Helin mielestä kota oli hienompi, kuin että oltaisiin oltu taivasalla, joten tulet tehtiin kotaan.
Makkara maistui, vaikka kaikkea ei jaksettukkaan syödä, sovittiin että ei puhuta kenellekkään, että iskä ei enään jaksa syödä kahta makkarapakettia kerralla...
Seuraavalla kerralla ostetaan nakkeja, ne on parempia ja niitä kyllä jaksaa syödä kaksi pakettia. Ehkä Heli on oikeassa, mikäli ei osta perhepaukkauksia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti