Puuhapuisto Veijari

(7.8.2008) ent. Saarijärven Vesieläinpuisto, nykyinen Puuhapuisto Veijari.

Päivä oli pilvinen ja reissuun lähdettiin iloisin mielin. "Joko ollaan perillä", "vieläkö on pitkä matka". No Heli oli vähän kärsimätön odottamaan, mitä kaikkea puistossa voisi tehdä tai nähdä.

Perille päästiin vaikkakaan kukaan ei ollut tarkistanut puuhapuiston tarkempaa sijaintia. Kuulemma siellä oli käyty joskus 80-luvulla joten kyllähän sen nyt muistaa missä se on.

Heli oli enemmän kuin mielissään kun olimme päässeet perille, tekemisestä ei nimittäin tulisi olemaan pulaa, eikä tarvitsisi selitellä että "mulla ei ole mitään tekemistä". Toisaalta ongelmaksi muodostui hiukan, mutta vain hiukan, että mitä tekisi missäkin järjestyksessä.

Syömässäkin pitäisi välillä käydä ja vessassa, kun ei nyt millään kerkeisi. Hei mites se kalastaminen, jota kaikki on niin hehkuttaneet, "mennään, mennään". Jos vaikka saisi kalan, niin senhän voisi sitten syödä.

Kalaa ei tullut. Puuhapuisto oli sulkemassa ovensa samaisella viikolla, joten kalalammet oli tyhjennettävä kaloista. Laiturin reunoilla oli verkot laskettu veteen ja niihin muutama kala menikin meidän vielä kalastaessa.

Kun sitä kalaa ei tullut, niin oli tyydyttävä grilli ruokaan.
Meny:
2x nakit muusilla
2x hampurilainen ranskalaisilla
1x Broileri pyörykät, olisko ollu muusilla

Syönnin päälle oli hyvä jatkaa touhuamista, ja seuraava mielenkiintoinen juttu olisi Helin mielestä ratsastus. No tosin ponilla mutta näytti olevan mieluista.

Video tästä linkistä (3.o Mt)

Poispäin tullessa, kävin kauppareissulla ostamassa Helille oman virvelin, Shakespeare Ladysfish umpikelasarja. Tämän kaupassa nähtyään Heli ruinasi papan vielä ostamaan uistimen, että pääsee sitten heti kokeilemaan.

Reissu oli pitkä ja ainakin allekirjoittanut oli mielissään kun päivä kääntyi lopulta iltaan. Aamulla olisi uusi päivä ja Helin kanssa voisi vaikka kokeilla uutta onkea.

Mutta se onkin jo toinen juttu.