Keskisenkoskella makkarat paistamassa

Kello 15:51 tuli puhelinsoitto ja kutsu Keskisenkoskelle makkaranpaistoon, mahdollisesti myös kalan, jos sattuisiva saamaan. Tuumasta toimeen ja matkaan. Kaupasta olisi kyllä haettava syömistä, sillä kalan saannista ei olisi takeita, koska allekirjoittanut ei osallistuisi kalastukseen.

Paikalle saavuttuani olivat kaverit jo saapuneet, ”nakkikoppi” oli peruutettu ammattitaidolla pienelle levikkeelle, josta oli lyhyt kävelymatka koskelle ja nuotiopaikalle. Ilma oli lämmin, aurinko paistoi pilvettömältä taivaalta ja tuulenvire oli heikko.

Kaverit kalastivat vielä jonkun aikaa, kunnes alkoi nälkä kurnia. Makkaran paistoon oli lähdettavä, sillä ainakaan vielä syömäkelpoista kalaa kosksta ei ollut noussut. Syötyämme, minä lähdin ajelemaan takaisinpäin ja kaverit jäivät yrittämään josko sieltä koskelta jotain kotia viemistä saisi.

Seuraavan kerran varustaudun niin, että ei tarvitse makkaralinjalle jäädä.