(16.3.2023) Naudan maksaa leikkasin paloiksi, keitin porkkanaa ja kuoripääliperut (perunat keitetään kuorineen).
Iso oli maksapala, joten laitoin pienen osan leikattuna jääkaappiin odottamaan, jos, ehkä, innostuu hiihtämään ja ulkona kokkailemaan.


On se vaan hyvää tuo maksa. Mureaa ja todella pehmeää, kunhan antaa hyvin hautua.
Pitäiskö?
Meniskö?
Vai?
No...

Reppu on pakattu, niin että josko sitä menisi.

Pakkasta näin aamusta, ei tuule ja aurinko alkaa jo lämmittämään.

Tervalammen rantaan jäälle potkin poteron. Mietin pressun virittämistä, mutta taidan jättää näin tyynellä kelillä laittamatta ja monttu antaa kyllä risukeittimelle riittävän suojan.

Sytytyspaloja, palavaa nestettä, bensaa, lamppuöljyä, koivun tuohta, paperia, tai jotain, ihan mitä vaan helposti syttyvää, näin varmistetaan haluttu lopputulos helpoimmalla mahdollisella tavalla.
Kosteaa on risu, alkoholilla saan tulen keittimeen syttymään ja puhallin varmistaa palamisen.
Spriipoltin on mukana repussa, jos risu olisi niin märkää, ettei se suostuisi huonostikkaan palamaan.
Tänään risu palaa hyvin.

Pienin perunaa ja porkkanaa. Sipulin pilkon maksan seuraksi myöhemmin.

Perut on pehmeät, nostan ne kattilasta syrjään lautaselle. Kattilaan loraus öljyä ja perään maksa ja pilkottu sipuli. Hiukan kun on väriä lihassa, lorautan kattilaan vettä, niin että lihat peittyy. Suolaa reilusti.
Liha saa hiljallen porista, kohta lisään perunat ja porkkanat lihojen päälle. Saavat siinä höyryssä lämmetä.

Onhan se hyvää, aivan kuin kotona sisällä tehtyä.
Suu meinaa vaan palaa, eikä peltilautanenkaan tunnu ollenkaan liian kylmältä, kaataessani siihen kattilasta kiehuvan kuumaa maksakastiketta.
No äkkiä se täällä pihalla jäähtyy.

Tein hiihtosauvaan kymmenen sentin välein merkinnät mustalla tussilla, näin saa mitattu helposti pilkki ahvenen pituuden. 10 cm 20 cm 30 cm, aina sinne 135 senttimetriin asti. Mittaa sillä hangen paksuuttakin.
Tänäänkään ei pilkitä, vaan nautitaan hyvästä ruuasta ja auringonpaisteesta...

Huuhtasen keittiötä puhtaaksi ja vähän tavaroita jo paikoilleen reppuun.
Hellapuut, risut, meni melko kaikki, hyvin riitti ja niin tuli perut keitettyä, maksa paistettua, kahvitkin juotua.

Kello näyttää yli puolenpäivän, aurinko häviää metsän reunan taakse, eikä anna enään lämpöä tähän leiripaikalle.
Pakkaan loput kamppeet reppuun ja sivakoin kotia kohti. Kotona jääkaapissa odottaakin hyvin paistettua naudan maksaa, keitetyt perunat ja porkkanat... :)
Kivat nää sun sivustot, aivan sattumalta, kun etsin kalakukko ruisleivästä ohjetta.
VastaaPoistaKiitos.
PoistaPerinteinen kalakukko on hyvää evästä ja ruisleivästä tehtynä, maistuu myös.