Keväisin lumet alkavat sulamaan, alkaa myös tehdä mieli päästä jonnekkin retkelle, telttaan yöpymään. Teltta tulee viimeistään tässä vaiheessa levitettyä olohuoneen lattialle. Mitä voisi korjata, parannella, vai pitäisikö hankkia jotain uutta? Nyt on tosin jo kohta syksy, mutta vielähän tässä ehtii telttailla.
Teltta on allekirjoittaneella ollut jonkin aikaa hankintalistalla, vaikka omistankin hyvän "festariteltan". Miksi siis haluaisin uuden teltan? Voinhan kysyä, miksi joku haluaa uuden auton, veneen tai vaikka television?... Niin, juuri siitä syystä minäkin halusin hankia uuden teltan, tosin ei ehkä viimeisintä merkkiä ja mallia, edullinenkin sen pitäisi olla (oikeasti) ja mielellään uusi, ainakin minulle.
Mikä siinä vanhassa sitten oli vikana? Ei kerrassaan mikään, vaikka eihän täydellistä telttaa, tai tuotetta ylipäätäänkään ole, vaikka omani oli kyllä hintansa puolesta varsin lähellä. 25 euroa, jos lasketaan teltta ja kaikki ostetut materiaalit, silikoonit, tärpätit, ym. Painoa tällä kupoliteltalla reilu 1,2kg, enkä vastaavanlaista materiaalia ole missään muussa halpisteltassa nähnyt. Kahden hennegen teltaksi tämä minulle aikoinaan myytiin ja siinä tarkoituksessa se onkin palvellut ihan hyvin, vaikka onkin huomautettava, etten ole ihan kahtametriä pitkä. Helikin kasvaa vuosi vuodelta.
Ongelma kupoliteltassa on sinne meneminen ja tuleminen, kun oikein kunnolla sataa, siis jos sen edessä ja yläpuolella ei ole katosta, jonka siihen olen monesti virittänyt. Myöskään sateelle altistuva vetoketju, ei ole täysin vedenpitävä.
Kokeilin värkätä vanhalle teltalle uutta "etu katosta" joka olisi tavallaan osa telttaa sen mukana, korvaten sen pienen kaistaleen kupolin laella. Sanotaanko näin, että en ihan vielä hallitse näitä ompelujuttuja. Saumuri on hyvä peli. Korjaan itse housuni ja teen muihinkin vaatteisiin tarvitsemani muutokset, vaan siihen se saa jatkossakin jäädä, ainakin toistaiseksi. Niinpä lähti ajatus, että jos ei jotain osaa tehdä ja, kun sitä on jo kuitenkin yrittänytkin, niin voi siirtyä sitten kaupallisiin tuotteisiin...
Ohessa linkki joskus aikaisemmin käymääni kamppailuun siitä, ostanko vai en. Uusi teltta?
Nyt oli Scandinaivian Outdoor Storessa olevinaan jonkin moinen alennus muutamissa teltoissa. Silmääni iski ensin Halti Cave Lite 1 -teltta reilun 40% alennuksella, hintaa oli vielä alennettunakin 180 euroa. Painoakin oli liikaa (1,9kg), sillä kova tavoite olisi pysyä nykyisen teltan painossa, tai vähemmänkin saa painaa.
Jälleen kerran huomasin Haltin Pata Fun laavun, jota olin jo aikaisemmin mielessäni pyöritellyt. Hinta oli vajaat 80 euroa ja toimituskuluineen postiin noin 84 euroa. Vielä oli kysyttävä mielipide joka painaa minulle enemmän, kuin monen muun, eli -Onks toi sun mielestä hyvä, et kantsisko ostaa, Heli? Joo hyvän värinen on, osta vaan ja mulle pari schleich hevosta.
Seitsemän päivää viikonlopun yli oli toimitusaika, joo ja mää lasken myös viikonloput toimitusaikaan. Ihan hyvin tuli nyt kuitenkin paketti perille, kun joskus on saanut kuukaudenkin odotella ja se on jo liian pitkä aika. Ei tosin tästä kaupasta.
Saatuani teltan kasailin sitä useampaan otteeseen takapihalle ja Laukaassakin siinä tuli muutama yö nukuttua Helin kanssa. Vaan minkälainen on tämä teltta, tai laavuksiko tätä nyt pitäisi sanoa. Single wall A-frame, eli yksikerros harja malli. Nettisivulla mainittiin pelkästään hyttysverkkosta etuseinänä ja siinä uskossa olin. Etuseinä osoittautuikin oveksi, jossa ylhäällä avattavat hyttysverkolliset tuuletus aukot. Värikin oli vaalean vihreä, kun luulimme saavamme tummemman sävyisen. Ovat tainneet tehdä joitakin muutoksia sitten viimenäkemän, sillä vain jokin aika taaksepäin katselin kyseistä laavua Prisman hyllyllä ja se oli kyllä kokonaan hyttysverkkoa se ovi ja tumman vihreä väritykseltään.
No sitähän on aina järkeiltävä itselleen, että juuri tämä minulla itselläni oleva malli on se parempi. Ehkä sisätilat on valoisammat vaaleamman kankaan johdosta ja vesisadekkaan ei lyö edestä sisään läpi, pelkän hyttysverkon. Joo on tämä parempi varsinkin, kun tuohon seinään on piirretty mailman kartta, niin ei eksy.
Teipatut saumat, 2000 mm. Niinhän siinä kävi, kun oikein oli ukon ilma ja vettä tuli jokaisesta ilmansuunnasta, että viimein alkoi katosta tippua vesi läpi. Helin kanssa ei niinkään vettä pelätty vaan enneminkin kuunneltiin ukkosen jyrinää ja ihasteltiin salamointia. Seuraavana päivänä Laukaassa ostin kirkasta saniteettisilikoonia ja tärpättiä. Sivelin kaikki saumat läpi pariin kertaan ja lappeetkin kertaalleen kokoaan ja hyvin piti seuraavan sateen.
Painoa tällä laavulla on oman arvion mukaan reilu kilo, sillä en kanna mitään kaaria mukanani. Netissä väittävät että alle kilo, vaan niinhän siellä kerrotaan monenlaista muutakin. En omista kalapuntaria tarkempaa punnituslaitetta, joka sekin on viimeaikaisten korjauksien jäljiltä kalibroimatta joten sanotaan, että painaa yli puoli kiloa ja alle 3. Nyssäkkä sisältää vielä seitsemän alumiinista kiilaa, jotka soveltuvat enempi tai vähempi hoidetulle nurmikolle leirintäalueelle, kuin Keski-Suomalaiseen kangasmetsään. Olenkin tehnyt omat puusta, siellä metsässä.
Pituutta teltalla on 215, leveyttä edestä 195 ja takaa 135. Korkeutta 125 edestä ja takana 65. Noista mitoista en ole koskaan osannut hahmottaa, että miten toimisi käytännössä, mutta vajaan viikon nyt nukkuneena voin sanoa tilaa olevan riittävästi yhdelle aikuiselle ja lapselle.
(11.-12.8.) Armisveden rannalla tuli käytyä onkea kokeilemassa, siis vain kokeilemassa. Kiipesin katsomaan Hiidenvuoren kallioita, jotka olivatkin yhdet suurimmat joilla olen lähimaastossa käynyt. Mustikkaa oli reilusti, sillä kuka tänne ämpäreiden kanssa kiipeäisikään, varsinkaan täysien kanssa pois. Nappaan muutaman kourallisen suuhuni, hyviä oli.
Kasvusto peittää osittain näkyvyyden, joten olisikohan tultava uudestaan lehtien pudottua. Hyttysiä oli vielä reilusti ja lensipä paikalle ilokseni muutama hirvikärpänenkin. Laskeuduin alas järven rantaan, jossa saikin tovin etsiä edes tyydyttävästi tasaista leiripaikkaa. Ylhäällä mäellä olisi ollut hienoja leiripaikkoja, mutta kun se vesi on sitten niin alhaalla kaukana, ja mullahan on oikein kaksi puolenlitran pulloa mukana. Niin että taitaa olla viisaampi katella leiripaikka tuolta alempaa, jossa juoma- ja ruokahuolto käy helpommin.
Sain laavun pystyyn, en muuten käyttänyt leirintäalueelle tarkoitettuja tikkuja, vaan työnsin vajaan puolen metrin kepit turpeeseen teltan kulmissa olevien lenkkien läpi. Vielä kaksi keppiä molempiin päihin, jotka naruilla kiristin pystyyn turpeeseen työnnettyjen keppien avulla.
Nuuskamuikkunen on saapunut muumilaaksoon.
Kalaa en saanut, vaikka Nuuskamuikkunen varmasti olisi saanut, tosin olen varmaan jos mahdollista, niin vieläkin rauhallisempi kalastaja. Seitsemän heittoa, ei kalaa, kohta joutaa nukkumaan. Varmaan ovat kalatkin jo menneet.
Kevyttä iltapaalaa risukeittimellä, nuudeleita, soijaa, sakeutetaan perunamuussijauholla ja lopuksi lisätään vielä chiliä. Poltta vaikka ei olekkaan enään kuumaa.
Illalla katselin vielä auringon laskua. Ilma alkaa jäähtyä välittömästi auringon laskettua. Kömmin telttaan, laavuun, no kumpi se nyt oikein on? En tiedä, ehkä se enemmän minusta näyttää teltalta. Joo kömmin telttaan...
Ja vieläkään ei pääse nukkumaan, vaan käyn heittämässä kepillisen ja ihastelen jälleen luonnon hiljaisuutta...
Olen monilla sivuilla nähnyt kuvia erillaisista majoitteista pimeään aikaan valaistuna. Niin että tässä on sitten kanssa keinovalossa yksi teltta lisää. Trendikästäkö :)...
Mailman kartta ilta auringon valossa.
Hyvin toimi teltta eikä kondensiota päässyt kerääntymään paljoa, vähän tuntui nihkeältä ja kostealta teltan katto, mutta pisaraakaan en saanut valumaan. Pidin kyllä ovea vähän alareunasta auki, josta kävi raikas tuulahdus kera parin hyttysen, vaan muutama hyttynen ei ole koskaan yöuniani häirinnyt. Ilmastointi aukot on tietenkin aivan auki, kuten tälläisessä yksikerrosteltassa kuuluukin olla. Leirini sijaitsi aivan järven rannalla ja aivan vieressäni kohosi hiidenvuori. Leiripaikalla oli kokoajan pieni tuulen vire, joka varmaan osaltaan poisti kosteutta teltasta. Toisaalta veden läheisyys saattaa monesti lisätä kosteuden määrää. Kyllä olen monesti yksikerros teltassa herännyt aamulla kondensiovesi sateeseen, vaikka ei se ihan hirveästi satu, ja viimeistään se jouluksi kuivuu.
Nyt olisi yksi yö nukuttu lisää uudessa teltassa, joten jos tämän ostoksen saisin itselleni pikkuhiljaa tässä perusteltua. Täytyy olla välillä kotona, jos sitten kohta taas jonnekkin.
13.8.2012
9.8.2012
Ongella kanttarelleja
Ajelen Kuuhankaveden vierustaa ja pysähdyn rannalle, jossa joskus on uimassakin tullut käytyä. Kaivan repusta virvelin, uistimet ja pipon, sillä pohjoisesta käyvä tuuli käy luihin ja ytimiin.
Kala ei nappaa, ovat tainneet nekin paleltua. Kanttarelleja, melkein kävelin päälle. No jos ei kalaa niin sitten sieniä ja heittelen löydökset kassiin ja reppuun.
Suupielet ja kämmenet mustikassa, kourallinen sieltä täältä ja käppäilen syvemmälle metsään, josta suuntaan alas järvenrantaan katsastamaan heitto mahdollisuuksia. Linjalla oli kaatunutta puuta, joka oli melkein kuivaa. Sateen jäljiltä melkein kaikki puu on kosteaa, mutta pihkainen kuusi palaa kyllä hyvin.
Korkea on penkka, josta muutaman heiton suoritan. Mitenkähän olisin nostanut kalan ylös kuivalle maalle?
Eipä tarvinnut sitä pähkäillä ja kahvivesikin jo kiehuu. Makkaraa paistoin, sinapin kera söin.
Kovin on kolea keli, kuin olisi syksyn tuulia ilmassa. Yhtään ei ole pipo ja villapusero liikaa.
Kotona Heli oli kovin pettyneen oloinen saamattomasta kalasta, eikä hypi riemusta keltaisesta sieni saaliistani varsinkaan, kun kerron tekeväni niistä huomenna jotakin syötävää.
8.8.2012
Pyörähuolto
Takapyörän ulkokumi on revennyt vanteen juuresta 4-5cm pituudelta, joten ostin Biltemanin laajasta ja laadukkaasta valikoimasta uudet ulkokumit eteen sekä taakse. Kyseisestä kaupasta en sisuskumia löytänyt, liekkö syynä "selkeä" koko merkintä hyllyssä vai yleensä. Sisuskumit löysin Jyskän varastomyymälästä.
Vaikka pyörä alkaa olla vanha kilometrejä nähnyt yksilö ja ruostettakin on ihan mukavasti siellä sun täällä, on tämä vielä toimiva peli. Öljyä ja vaseliinia tulee käytettyä huolto töiden yhteydessä runsaasti ja sitä tuntuukin sitten löytyvän joka paikasta remontin jälkeen kuten, Pesuhuoneen kaakelilattialta, lavuaarista, keittiön matolta, ulko-oven kahvasta, niin ja tietenkin siitä pyörästä. Vaseliini on hyväksi laakeripesässä, mutta ohjaustangon kädensijoissa harvemmin.
Pesuhuoneen lattian pesin pesupulverilla ja tiskiharjalla. Keittiön matossa olleet öljyt lähti myös samalla aineella ja kostealla rätillä. Pitäisiköhän jatkossa tehdä nämä remontit jossain muualla, kuin sisällä.
Rataspakka on kovin kulunut ja varsinkin pienin vaihde, eli isoin ratas alkaa olla loppu. Vaihdoin tässä aikaisemmin uuden ketjun, kun ketju hyppäsi pois päältä jatkuvasti. Nyt pysyy ketjut päällä, mutta pienin ja suurin vaihde rutisee ja paukkaa vedon ollessa kovempi. Ketju on kyllä hiukan kapeampi entiseen verrattuna, joten osa rutinasta voi johtua siitäkin. Ongelman ratkaisu, käytän muita vaihteita. Rataspakan vaihto jää odottamaan inspiraatiota ja mahdollisia oikeita työkaluja, tai kokonaan uutta takavanetta rataspakkoineen.
Vaihdoin takapyörän ulkokumin "laiskotti" ja jätin muut vanhat paikoilleen. Biltemanista ostamani ulkokumit olivat erillaiset, kalliimman (11 euroa) olin tarkoittanut taakse takapyörään kohdistuvan suuremman painon vuoksi ja halvemman (4euroa) eteen. Uudet sisuskumit jätin myös vielä varalle kaappiin. Kauanko kestää tämä kalliimpi versio, kun halvempi kesti kaksi vuotta? Ajan pyörällä kuitenkin kesät talvet, satoi tai paistoi, kauppaan ja kalalle. Pyörä on allekirjoittaneelle ensisijainen kulkuväline. Suomalainen pyörä kyllä kestää, niin että pitäisiköhän ostaa suomalaiset renkaatkin?
Vaikka pyörä alkaa olla vanha kilometrejä nähnyt yksilö ja ruostettakin on ihan mukavasti siellä sun täällä, on tämä vielä toimiva peli. Öljyä ja vaseliinia tulee käytettyä huolto töiden yhteydessä runsaasti ja sitä tuntuukin sitten löytyvän joka paikasta remontin jälkeen kuten, Pesuhuoneen kaakelilattialta, lavuaarista, keittiön matolta, ulko-oven kahvasta, niin ja tietenkin siitä pyörästä. Vaseliini on hyväksi laakeripesässä, mutta ohjaustangon kädensijoissa harvemmin.
Pesuhuoneen lattian pesin pesupulverilla ja tiskiharjalla. Keittiön matossa olleet öljyt lähti myös samalla aineella ja kostealla rätillä. Pitäisiköhän jatkossa tehdä nämä remontit jossain muualla, kuin sisällä.
Rataspakka on kovin kulunut ja varsinkin pienin vaihde, eli isoin ratas alkaa olla loppu. Vaihdoin tässä aikaisemmin uuden ketjun, kun ketju hyppäsi pois päältä jatkuvasti. Nyt pysyy ketjut päällä, mutta pienin ja suurin vaihde rutisee ja paukkaa vedon ollessa kovempi. Ketju on kyllä hiukan kapeampi entiseen verrattuna, joten osa rutinasta voi johtua siitäkin. Ongelman ratkaisu, käytän muita vaihteita. Rataspakan vaihto jää odottamaan inspiraatiota ja mahdollisia oikeita työkaluja, tai kokonaan uutta takavanetta rataspakkoineen.
Vaihdoin takapyörän ulkokumin "laiskotti" ja jätin muut vanhat paikoilleen. Biltemanista ostamani ulkokumit olivat erillaiset, kalliimman (11 euroa) olin tarkoittanut taakse takapyörään kohdistuvan suuremman painon vuoksi ja halvemman (4euroa) eteen. Uudet sisuskumit jätin myös vielä varalle kaappiin. Kauanko kestää tämä kalliimpi versio, kun halvempi kesti kaksi vuotta? Ajan pyörällä kuitenkin kesät talvet, satoi tai paistoi, kauppaan ja kalalle. Pyörä on allekirjoittaneelle ensisijainen kulkuväline. Suomalainen pyörä kyllä kestää, niin että pitäisiköhän ostaa suomalaiset renkaatkin?
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)