UFO-Katiska jään alle

Talvi on tullut, Kuuhankavesi on saanut jääpeitteen.

Pakkasta on ollut ja luntakin on välillä satanut.

Ihan on talvinen keli.

Kävin ongella, katiskan paikkaa mietin.

Aurinko mukavasti paistaa...

Ja kahvivesi kiehuu.

Ei yhtään kalaa, mutta tuohon voisi katiskaa koettaa tiputtaa tässä joku päivä.

Joku päivä

Pyörä on lastattu. U, niin kuin, ufo-katiska.

Ihan on rapsakka keli, vettä ei sada, noin -20 celsiusta.

Vaan tässä sitä lämpenee.

Reilu metrinen avanto, siitä on helppo tiputtaa useampikin katiska jään alle.

Siinä se on, avanto sahattu ja lumia siivottu. 

Se olisi tauon paikka, repussa on makkarapaketti, toivottavasti sinappiakin.

Sprii palaa pakkasellakin, kunhan sen saa vaan ensin syttymään. Sytytin oli reisitaskussa, eikä suostunut toimimaan, jospa se povitaskussa vähän lämpenisi. Mutta tulitikku syttyy, vaikka olikin ollut kylmässä.

Wilhelmin perinteinen lämpiää pannulla ja sinappikin repusta löytyi.

Kahvit keittelin kanssa, juuri ja juuri. Olin nimittäin unohtanut täyttää sprii pullon kotona ennen lähtöä ja nyt oli vaarana, että joko kahvi on haaleaa, tai makkara paistuu vain toiselta puolelta.

No, polttoaine kuitenkin riitti, kahvi oli kuumaa ja makkara kauttaaltaan rapeaksi paistunut.

Kaksi UFO-Katiskaa uitin jään alle.

Päivää

Uusi päivä, vanhat kujeet.

Unohtui syötit laittaa edellisellä kerralla, niin laitetaan tänään.

Puurohiutaleita ja mitä sattuu kaapista löytymään.

Mikähän päivä tämä on

Sehän olisi päivä katiskoilla.

Korjataan katiskaa päivä

Käyn katiskoilla 3-5 päivän välein. Jäätä kerttää avannolle siinä ajassa kymmenkunta senttiä kelistä riippuen. Lunta jos on avannon päällä, niin vähemmän on tietenkin jäätä. Mutta ei ole iso homma yksi avanto sahalla avata, saha toimii myös kevyenä tuurana.

Vielä ei ole isosti kalaa tullut, onkohan tänään mitään...

Vain tuossa toisessa katiskassa on ollut kalaa.

Mikähän on että ei mene tuohon toiseen, vaikka ihan vierekkäin, vai eikö pysy.

No, eihän se näköjään pysy, nielun naru on pettänyt ja katiskassa on ollut avoimien ovien päivät.

Pitihän mulla olla linjalankaa repussa, sillä saan solmittua nielun kuntoon, ehkä.

Kokeiltava, ja jos ei tässä jäällä saa korjattua, niin vietävä kotia lämpöiseen laitettavaksi.

Sormet siinä melkein jäätyi, mutta sain nielun ohjausnarun paikoilleen.

Jospa se nyt toimisi, jää nähtäväksi.

 

Kalaa se on tämäkin, yksi ahven ja kaksi särkeä, reppuun...

Pienimmät olen laskenut kasvamaan.

Näistä ei vielä kalapurkkia arvaa uuniin laittaa, mutta pakastimeen, ja nostetun kalan määrissä ollaan lähempänä 80 kiloa kuin 100 kiloa... 

:)

Ps. menkää pihalle.