Pari ämpärillistä omenoita, lajikkeina on punainen ja keltainen, tai vihreä... :)
Taitaa olla omenoista paikoin tänä vuonna reilusti tarjontaa.
Puukolla omena halki ja siemenkota pois, kuori saa jäädä.
Pari ämpärillistä siivottuna ja yksi ämpäri puruja.
Kuivaamista oli ajatus kokeilla.Leikkasin noin puolen sentin kokoisia viipaleita.
Hyötykasvikuivuri saa lämpönsä pesuhuone wc:n kiertovesi patterista.Tällä menetelmällä olen onnistuneesti kuivannut sieniä, joten luulisi omenankin onnistuvan.
Osan omenoista laiton sähköuuniin.Lämpöä 50 astetta ja lusikka luukun väliin, jotta ilma kiertää.
Hilloa varten pesin lasipurkkeja, viipaloitu jalapeno ja mieto pepperoni on näköjään maistunut itse tehdyn pitsan kanssa.
Ohjetta vähän kurkistin kirjasta, tai lähinnä sokerin määrä, tapoja tehdä on monia.
Omenoita oli reilu puolitoista kiloa.Kattilaan noin pari desiä vettä ja antaa veden kiehua välillä sekoittaen.
Laitoin omenamassan tehosekoittimen läpi, ei jää kokkareita ja kuorikin saa olla mukana, kun eikös sitä sanota, että kuoressa ne kaikki vitamiinit on...No vähän jäi kokkareita, kun joku satsi sekoittimessa ei pyörinytkään kunnolla, mutta pehmeetä tuli.
Omenamössö takaisin kattilaan ja levy päälle.Sekoitan hillosokerin ja saa kiehahtaa vielä.
Ja hitto, kansi tohon kattilan päälle, kuuma kiehuva omenahillo polttaa yhtä hyvin, kuin possumunkissa kuuma hillo, tai mikä tahansa juuri uunista otettu, vaikka joulutortun luumutäyte, jota on päästävä heti maistamaan.
Vaniliasokeria laitoin kanssa vähän.
Kuuman hillon lapioin pestyihin lasipurkkeihin ja korkit kuumana kiinni.
Kun seuraavana aamuna kirjoitin etikettejä, niin jäähtyneiden purkkien kannet oli lommolla, aivan kuin kalapurkkien kanssa "umpiointi".
Omenahillo maistuu lettujen kanssa ja miksi ei muidenkin ruokien.
Kuivattua omenaa saa laittaa kanssa jossain vaiheessa lasipurkkeihin.
Kiitos omenoista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti