Kuuhankavesi kalalla ja uimassa

(28.7.2018) Pilvistä säätä on luvattu ja lämpötila jossain reilun kahdenkymmenen tietämillä, eli vähän viileämpi päivä...




Teräspullossa kylmää vettä.








Makrillifileitä tomaattikastikkeessa näkkärillä ja juomaksi ei enään niin kylmää vettä...




Retkipyyhe mikrokuitua, ei ehkä se isoin, mutta kokonsa puolesta kulkee hyvin mukana.






Meinaa tareta, kun välillä uimassa käy.

Haukifileet pannulla

(3.7.2018) Tuuli on tyyntynyt, nyt voisi järvelle päästä. Taivalle kerttää pilviä nyt aamusta, ja vesisadettakin on luvattu, siis mitä parhain keli kalastukseen.

Reppua aamusta pakkaillessa mietin, että ottaisinko ihan sadeasun, sadeviitan ja sadelahkeiden sijaan. Varustelekasta viime vuonna ostamani käytetyt Brittiläisen armeijan MVP sadetakki ja housut on yksinkertainen kalvoasu, jossa pysyy kuivana rankemmassakin sateessa. Kyllä sitä saa aikansa kulumaan ihan yksinkertaisenkin asian pähkäilyyn ja kello käykin jo lähellä yhdeksää, ennen kuin olen järvellä.






Heitän repun veneen peräpenkille, katson taivaalle harmaaseen pilvimassaan, ei se vielä sada ja työnnän veneen vesille. Heitän Minnowspoonin pyytämään ja asetan ongen reppua vasten, jarru aivan auki.




Pitkälle en ehdi soutaa, kun sade alkaa. Vedän sadeasun päälleni, jonka olin aamusta sitten kuitenkin reppuuni laittanut.




Hauki iskee, joten syömään pääsee.






Rantaudun Kalasaareen.




Leiri pystyssä. Sadeviitan alla on kuivaa ja risua löytyy isojen puiden alta, siis kuivaa sellaista.




Sade hellittää hiukan, joten vedän hauesta fileet linkkuveitsellä veneen peräpenkillä. Maalattu lasikuitu on helppo jälkeenpäin huuhdella puhtaaksi ja tasainen alusta helpottaa fileiden leikkaamista.






Melko täyteen tulee paistinpannu, vaikka ei iso kala ollutkaan.




Sadevarusteet siis oli hyvin repussa, mutta paistamiseen tarkoitettu voi, sitä ei repusta löytynyt. Mukana oli kuitenkin pekonia joten heitän sitä ensin pannulle ja siihen päälle hauki.




Maustetaan sitruunapippurilla ja suolalla.




Kyllä se onnistuu näinkin.




Vesisade jatkuu, haen kattilaan vettä.






Kahviveden kiehuessa häviävät pippuriset haukifileet parempiin suihin.




Kahvi mustana, ilman sokeria kiitos.




Sade hellittää, hauki syöty, kahvit juotu. Kasaan leirin ja soudan järvelle.




Paluumatkalla jarru pärähtää taas pariinkin otteeseen. Tämä nousi veneeseen asti, päästäkseen heti kohta takaisin kasvamaan.




Sateinen päivä, mutta juuri sellainen mistä pidän... Kello käy jo viisi, purkaessani kamppeita kotona kuivumaan. Pesuhuoneeseen levittämäni sadeviitta levittää savun tuoksua vielä pitkään, ainakin seuraavaan reissuun asti...

Aamusyönnillä

Suodatinkahvit juotu, mutta aamupalaa en sen kummemmin nyt syö, ajattelen fillaroida Erähertun laavulle pihvin paistoon.

Kesä on jo pitkällä, mutta silti tänä aamuna saa päällä olla paitaa ja takkia, eikä siltikään kuuma tule... Yllättävän lähellä, entisen Siwan vieressä on Rinki-ekopiste jonne kippaan tyhjät metalliset säilyketölkit ja lasipullot, kun se on niin kätevästi tässä matkan varrella.

Kaivantojoella on muutama hyttynen ja laavun suojiin on ampiaiset tehneet parikin pesää. Ampiaisista ei ole haittaa, kun antaa niiden olla rauhassa, mutta hyttysistä on vähän, vaikka antaisikin niiden olla rauhassa... Hyttyskarkoitetta korvan taakse, niin inisijät jossain määrin vähenevät.



Metsämansikka on kohta kypsä.




Pilkon parit lavut risukeittimeen sopiviksi ja haen kattilaan vettä Kaivantojoen padolta.






Veden kiehuttua juon kaakaota.




Perunamuusijauhe on varma valinta, se on helppo ja nopea tehdä.




Possun ulkofilepihvit on pakkasesta ja niitä sulattelin kuumalla vedellä hetken ennen pannulle laittamista. Voita reilusti ja ripaus suolaa, muuta se ei kaipaa...




Kun pihvit on valmiina, kippaan kattilasta perunamuusin pihvien viereen.




Onpa hyvää...




Lämmin aamupäivä laavulla, huomenna voisi soutaa järvelle aamusyönnille, jos tuuli on vähän tyntynyt... Makkaraa?