Kalalla pari yötä

(10.-12.6.) Sehän olisi kohta jo keskikesä ja Juhannus, niin mitäpä jos, kävisi kokeilemassa saisiko kalaa yön yli reissulla, paistaisi sitten pannulla reilussa voissa, kuuntelisi samalla lintujen ääniä ja vaikka sateen ropinaa telttakankaalle... 

Taidampa vaan lähteä kokeilemaan onneani.

Vaan retkeilyvälineitä on ensin huollettava, katsottava kamppeita kasaan.

Puukko öljyttävä ja teroitettava.

Paitaan on irronnut nappi ommeltava.

Ja sääennusteitakin on hyvä seurata, vesisadetta on luvattu.

Päivä I

Paljon on samoja, vanhoja hyväksi todettuja kamppeita ja jokunen uusikin, kuten vaikka uudet bokserit...

Evästä lähtee mukaan niin, että nälkä ei pääse yllättämään, vaikka kalaa ei saisikaan. Makkarapaketti, ja...

Isoa kompassia ei tavaroista löydy, avainnipussa kuitenkin pieni aina mukana ja tälle reissulle ihan riittävä. Otetaampas suunta kohti rantaa.

Aseman kyläkauppa 24/7.

Pysähdyn asemalla kaupassa, sulatejuustoa ainakin piti...

Huomaa pelastusliivit, tai kelluntaliivit, ne on mukana veneessä, pitäisi olla kyllä puettuna päällä.

Muutama uusi maakiila on vuoltava.

Ja Pena Laavu, siinäpä se.

Hyttysiä ei nyt ole, muuten olisin ottanut varmaan teltan.

Tähän laavun eteen laitan vielä katoksen, jonka alla on hyvä kokkailla risukeittimellä. Naruilla vaan pieni tarppi puihin kiinni, niin se tuo mukavasti suojaa sateelta. Narut on pienessä pussissa repun sivutaskussa, käytän linjalankaa, joka kestää hyvin ja on kevyttä, missäs se narupussi onkaan?

Ei löydy.

Voiko olla niin, että joskus jotain unohtuu.

No eipä tässä ihan kaukana, reilusti ollaan alle pohjoisnavan, Utsjoen, Inarin ja Hankasalmen kirkonkylän.

Soudan takaisin venerantaan, hyppään pyörän selkään. Milloinkahan olisi sellainen reissu, että ei mitään unohtuisi?

 

Vaan jäätelön ostan kyllä samalla.

Onneksi avaimet taskussa, eikä repussa saaressa...

No, jäätelö maistuu ja narut on nyt mukana.

Kyllä siinä lämmin tulee edestakaisin soutaessa ja pyöräillessä. Onneksi keli ei ole kuuma.

Lähinäkö on alkanut heikkenemään, niin olen ostanut paikallisesta sekatavara liikkeestä kourallisen lukulaseja, saa sitten hyvällä omallatunnolla laitaa niitä "talteen" sinne tänne.

Repussakin kulkee nyt pienet kovassa kotelossa olevat lasit, by aliexpress, ne auttaa kalastuksessa siiman solmujen, lukkojen ja muun tarkkuutta vaativan kanssa. Kovassa kotelossa lasit pysyy ehjänä ja paremmin puhtaana.

Milloinkahan se kuulokoje tulee.

Tästä se tunnelma nousee, savu alkaa leijailla leirissä, risukeitin on syttynyt.

Vettä kattilaan.

Toaksin isompi risukeitin on palvellut hyvin, se sopii saman valmistajan yhden litran titaani kattilaan ja kuten puhallin, puhaltimen putki, pieni virtapankki, foliota, pesusieni, ristikkäinen kattilan tuki (Cross Stand). Vain titaaniset maakiilat joilla saa risukeittimeen tarvittaessa lisää tukevuutta, ei mahdu kattilan sisään. Ne kulkee repun sivutaskussa.

Kahvinpurut ladattu kuppiin, vain vesi päälle.

Alkaa olla leiri paikoillaan.

Pieni tarppi on saatu paikoilleen laavun eteen katokseksi, vettä on haettu vedenkantopussiin, "hella" on paikoillaan ja makuualusta on muotoutunut retkituoliksi.

Jos kävisi kokeilemassa miten uusittu siima toimii.

Järvellä on lämmin.

Ensimmäinen heitto ja hauki on kiinni.

Olisikohan tuossa iltapala.

Ei ollut.

Hauki hyppäsi veneen vierellä ja pääsi irti, vieden samalla uistimen ja perukkeen.

Pieni lukko, joka on ennen varsinaista peruketta oli auennut.

Voi hitto.

Kärkipihdeillä saan puristettua pienne lukon "salpa" lukitus lenkin takaisin muotoonsa, niin jospa se kestäisi nyt.

Mukana on vielä kaksi muuta ruohikkouistinta, Minnowspoonia, jospa ne riittäisi.

Tämän sain veneeseen, ei auennut lukko.

Harmi vaan, kun ei ollut uistinta suupielessä.

Laskin tämän pienen vielä kasvamaan, taidan paistaa illalla pekonia ja munia.

Täytyy tilata pari uutta Minnowspoonia. 7cm 15g firetiger ja ottaisiko yhden tällaisen Rapalan Original Floaterin 7cm 4g.

Ilta viilenee, heitän makuupussin jalkojen päälle ja sytytän risukeittimen.

Iltapalaksi voisi tehdä, perunamuusia, kuivatulla jauhelihalla ja kuivatulla kanttarellilla.

Ihan oli hyvää, vaan eikös kuitenkin pasteta vielä ne pekonit ja munaa, kun jätin sen hauen ottamatta.

No tämä se vasta oli hyvää.

Siirryn laavun sisälle, vedän hyttysverkon oviaukon eteen ja oikaisen pitkäkseen.

Jos vähän jo kokeilisi, miten alkaa silmä painumaan kiinni.

Vaimea rapina ja pörinä kuuluu lattiapressun ja laavun liepeiden alta, joku muukin etsii nukkumapaikkaa. Kohta pörinä voimistuu ja ampiainen pöristelee laavun kangasta pitkin harjalle, siitä hyttysverkolle, ulospäin yrittäen.

Yritän raottaa verkkoa esteettömään kulkuun, mutta ampiainen ei löydä tietä ulos.

Otan muovisen kupin jossa kansi ja varovasti pyydystän ampiaisen kuppiin kansi päälle ja nostan kaverin kupissa pihalle, etsi jostakin toinen makuupaikka, tämä on varattu.

Taidan painua unten maille, laitan pitkää alupaitaa ja housua päälle, makuupussi on peittona. Yölle on luvattu vesisadetta ja lämpötila voi laskea alle kymmeneen.

Iltatoimia hampaiden pesua ja hyvän rasvaisen pekonin päälle vielä samariini ehkäisemään yöllistä närästystä.

Hyvää yötä.

Päivä II

Heräsin yöllä pariin otteeseen vesisateen ropinaan. En tosin jaksanut sitä kauaa kuunnella kun uni vei taas voiton. Nukuin hyvin.

Ilma on nyt raikas vesisateen jäljiltä ja aurinkokin on jo noussut.

Tämän kaiken takia, tulen tänne. Vesisade, aurinko, linnun laulu, savunhaju, kahvi, puuro...

Vielä kun kalan paistan...

Villasukat on tarpeen aamusta.

Kun aamupala on hotkaistu, suuntaan venerantaan.

Voisihan tässä metsässäkin tarpeillaan käydä ja on tullut käytyäkin, mutta tuolla hyvin hoidetussa vene / uima / leikki / matonpesu rannassa on kyllä puolensa ja käytän mahdollisuutta kun sellainen on.

Kiitos.

Saudan saareen ja käyn heittämässä alukerraston pois päältä, alkaa tareta jo hyvin ilmankin.

Onkohan tämä eilinen nukkumapaikan etsijä.

Ampiainen (Vespidae)

Vaan kokeillaanpas josko saisi hauen.

Vaihdoin siis siiman tässä joku päivä, ja tämä 0,20 on kyllä melkoista vaijeria tähän UL settiin. No jospa se siitä pehmenee.

Laitan tällä kertaa vetoon Rapalan floating original firetigeria, samalla värityksellä mennään, kuin Minnowspoonilla. Toivottavasti ei hauki vie tätä.

Pitkälle ei tarvinnut.

Hauki (Esox lucius)

Tämän otan.

Soudan takaisin leirille, enempää ei tarvitse uistinta uittaa, kala on saatu.

Telkkä emo poikasen kanssa. Älypuhelin Oneplus Nord ja zoomi maksimissa.

Telkkä (Bucephala clangula)

Tähän riittää zoomi hyvin.

Fileet vedän puukolla.

Tilasin itselleni joululahjaksi Wood Jewel 9,5cm visakahvaisen puukon. Ja se on nyt kulkenut vyöllä nahkatupessa joillakin reissuilla.

Käytän edelleenkin mieluusti taittoveistä, linkkaria, mutta tällä perinteisemmällä puukolla on kyllä puolensa.

Kyllä sillä fileet irtoo ja on muutenkin käteen sopiva. Hiiliterä on vaan pidettävä kuivana ja huollettava, ettei pääse ruostumaan. Helppo teroittaa ja, onhan se.     :)

Pannussa on edellisen illan pekonin rasvat, ne käy kalan paistoon hyvin.

Suolaa ja sitruunapippuria.

Hyvin sopii fileet pannulle.

Näyttää hyvälle, rapea pinta.

Ja mehevä sisus, ruoto irtoaa hyvin.

Lounas on nautittu, lämmintä on edelleen sopivasti.

Vai pitäisikö sitä vielä jotain, ei taida tuosta pienestä hauesta vielä nälkä kauaksi siirtyä.

No pitää... 

Näkkileipää, juustoa, makkaraa ja tomaattia.

Kahvitkin keitetään tähän väliin.

Ei sitten tullut enään lähdettyä järvelle kalaa yrittämään, huilailin vain laavun suojissa ja kuuntelin radio Novaa.

Tai no, vähän selailin käyttettyjen järjestelmäkameroiden myynti ilmoituksia, että onko mitään edullista, siis todella edullista... Ja ehkä siellä olisi, en vaan nyt ala tässä puhelimella mitään maksua yrittämään, katsotaan sitten, kun ollaan kotona tietokoneella isommalla ruudulla.

Siinäköhän se on telkkä asustellut? Ollaan nyt naapureita, vaikka onhan nuo jo pesästään lähteneet.

Käyn keräämässä lisää risuja, kun ne on vielä kuivia, sieltä piti olla tulossa sitä vesisadetta. Saa olla kuivaa risua valmiiksi pätkittynä laavun liepeen alla, ei tartte sateessa sitten etsiä puita risukeittimeen.

Menee se päivä tässä hyvin, kuuluu luonnon ääniä, radion ääniä, eikä tuo 9-tie ole niin kaukana, etteikö sieltäkin ääniä kantautuisi, tänne erämaan rauhaan, jossa vain karskeimmat kalamiehet ja sitkeimmät luontokappaleet selviytyvät.

Olisikohan sitä käytävä jäätelö kaupasta hakemassa...

Pilkon valkosipulia, keitän nuudelia ja heitän joukkoon säilyketölkki kanaa.

Tomattiakin on, niin laitan sitä sitten kanssa.

Sadetta ei hirveästi tullut, josko se huomenna sitten jo ropsauttaa kunnolla vettä. Se olisi kyllä mukavaa.

Olin jo nukkumassa, mutta pakko käydä nurkalla.

Melko tyyni järven pinta, tästähän sitä voisi yökalaan... No ei, taidan käydä kyllä mieluummin takaisin nukkumaan. Otan vain ensin tuosta valokuvan ja tuosta, ja...

Hyvää yötä. Ja anteeksi jos herätin.

Päivä III

Hyvin on tarennut yön yli.

Vettä on satanut ja nytkin ripostelee koko ajan.

Oikein on raikas keli.

Vaan mitenkäs se oli, että sateella uidessa, vesi tuntuu lämpöisemmältä...

No sehän on käytävä kokeilemassa, pyyhe vaan mukaan ja puhtaat bokserit valmiiksi.

Harmaa on keli, ei ole muita liikkeellä vielä tähän aikaan. Paitsi telkkä emo poikasensa kanssa tässä rannassa.

Eipä se sanottavasti ollut lämpöisemmän tuntuista vesisateella, vaikka enhän tiedä kuinka lämpöisen oloista se olisi ollut, jos olisi aurinko paistanut. Ei tullut nyt ihan hirveän kauaa järvessä oltua, sen että sai itsensä pestyä, niin se riitti.

Laioin "hellaan" tulet, jos saisi aamupuuron ja kahvin.

Radio Novan aamu, huomenta.

Crocsit laitoin hellan lämpöön kuivumaan, toivottavasti ei sula.

Ja hiukan on kosteaa risua, vaan eiköhän se pala, käännän puhaltimen päälle ja kohta on jo iso liekki.

Pika puuro ja kiisseli, päälle haukkaan kylmänä suolaista grillimakkaraa.

Kyllä kelpaa.

Ja kahvi, mustana, ilman sokeria, parilla havunneulasella ja hyttysellä. Kiitos.

Lähden järvelle.

Veneen penkki on märkä, heitän siihen sadehousut.

Sade hellittää, on tyyntä.

Rannassa.

Pesen hampaat ja rassaan langalla hammasvälit.

Onhan tämä ehkä, liian helppoa. 

Rannassa on tulipaikka ja puuta löytyy myös. Rapistunut ohjelappu kieltää nuotion sytyttämisen maastopalovaroituksen aikaan. Nyt saa sytyttää, ei ole liian kuivaa.

Laitoin vielä uistimen perään, vaan eipä haitannut vaikka ei mitään napannut, repussakin on vielä jotain syötävää.

Ja taskusta löytyi kuivalihaakin.

Vaan eihän se kuivalihalla nälkä lähde, siirtyy vain pienen hetken.

Pitääpäs tehdä Italianpata, se on helppo ja maistuva eväs.

Ohjeetkin löytyy, suomeksikin.

Soijaa kun kantaa mukana, niin on säilyvä ruoka kelissä kuin kelissä.

Tänään laitan kuitenkin kuivattua jauhelihaa, säilyyhän sekin ihan hyvin ja soijaa voisi laittaa silti lisäksi.

Kyllä siitä se litran verran tulee, yhdelle melko reilusti, kahdelle sopivasti, leivän kanssa.

Ihan kovasti ei ollut sateita tullut ennusteista huolimatta, mutta kuitenkin oli sadetakille käyttöä, se blokkaa tuulen ja sadehousutkin pääsi veneessä perseen alle märälle penkille.

Alan kasaamaan kamppeita, puran leiriä ja ihmettelen samalla hyttysten poissaoloa. Täytyy tulla varmaan myöhemmin uudestaan, josko olisi sitten enemmän hyttysiä.

Roskat kerään talteen, kerää sinäkin. Sen mikä jaksat luontoon kantaa, jaksat kantaa myös pois.

Juomavettä jäi hyvin ja ehkä näin viileällä kelillä ei mene, tai ei tule juotua niin paljoa. No, jokatapauksessa vesihuolto juomaveden suhteen toimi hyvin täälläkin kertaa, Sawyer Mini vedenpuhdistin ajaa asiansa.

Siitä se häviää leiri, jäljelle jää vain tallaantunut heinä maassa ja kasa valmiiksi pätkittyjä risuja.

Hyvin ne sopi romppeet vielä reppuun.

.

Hiukan se on pilviä kerännyt taivaalle ja tuulikin on yltynyt, mutta nyt en jää odottelemaan pidempään, josko sateita olisi enemmän tulossa. Tämä oli taas ihan riittävä retkeily kokemus minulle.

Rannassa kamppeet pyörän selkään ja nokka kohti kotia.

Siinä menee vielä helposti pari päivää putsatessa, kuivatellessa majoitetta ja huoltaessa muitakin kamppeita.

Ja onhan sitä ennen reissua hyvinkin jo pari päivää suunniteltu, katsottu kamppeita kasaan, öljytty puukkoja, ommeltu nappeja paitoihin ja muuta, paljon muuta.

Sitten voisi tarinaakin blogiin kirjoittaa, valokuvia siirtää tietokoneelle... 

Niin valokuvia.

Montakohan vuotta sitä on tullu pähkäiltyä järjestelmäkameran hommaamista, 5, 10, 15, 20, 25, vuotta.

No nyt ei enään pähkäillä, enään...    :) 

Tilasin käytetyn kameran kameraliikkeestä, (Kamerastore.com)  ja sillä pääsee nyt kokeilemaan, harjoittelemaan ja säätämään.

Kallishan tämmöinen 15 vuotta vanha kamera ei ole, tai on se minulle ja juurikin siksi ihan riitävä kapistus omaan käyttööni, kokeiltavaksi. Voihan sitä sitten, jos innostuu, niin päivittää ja hommata kalliimpaa linssiä ja uudempaa runkoa, matalalla budjetilla kuitenkin.

Puhelin on vielä kuitenkin pääasiallinen kuvausväline retkellä, se kun on kompakti, aina mukana ja sen kuvan laatu riittää näihin omiin tarkoituksiin. Zoomauksen rajallisuus on ehkä ainoa kompastuskivi puhelimen kamerassa, mutta kyllä siihen voi kompastua järjestelmäkameran linsseissäkin, niiden hintavuuden takia.

Jatkossa ehkä, saattaa olla mukana puhelimen lisäksi järjestelmäkamera, ehkä, hyvällä säällä...

Käytetty Sony NEX-5 ja 18-55mm f3.5-5.6 OSS ja edulliseen hintaan.

Reissu oli mukavan yksinkertainen, kalalla pari yötä, vettä satoi, aurinkokin paistoi, kalaa tuli, uimassa kävin, ja...

Ps. menkää pihalle ja ottakaa vaikka kuvia.