Gonepteryx rhamni

(18.4.2023)

Gonepteryx rhamni, Sitruunaperhonen.

Aamupala Tervalammella

(07.04.2023)  Aamupalalle Tervalammen rantaan...  
Seitsemän aikaan aamusta, aurinko on jo hyvinkin ylhäällä.

Päivällä reilusti lämpöasteita ja yöllä pakkasta. Hanki kantaa suksea hyvin, ehkä jopa liian hyvin.

Jäinen latu ja alamäki, kunhan saan vaan hiukan jarruteltua, niin eiköhän se siitä... 

Pysähtyyhän se tarvittaessa, kun tiputtaa pyrstölleen...

Hyvin maastoutuu Pena Laavu rantapusikkoon.

Kävin jo alkuviikosta hiihtolenkillä tamppaamassa laavulle pohjia. Seuraavana päivänä sitten eväiden kanssa pystytin majoitteen, tein ruokaa ja kuuntelin luonnon ääniä.

Tässä on hyvä leiripaikka, aamuaurinko paistaa laavun sivulle ja tuuli pysyy kurissa metsän suojaamana.

Aamusta on vielä pakkasta, mutta aurinko lämmittää ja laavun toinen puoli on jo sula.

Hanki kantaa kohtuu hyvin jalkapelissäkin, mutta päivän päälle ilman lämmetessä alkaa upottamaan.

Liikun mieluusti suksilla, sillä lunta on vielä paikoin puoli metriä.

Nälkähän se jo, aamusta en oikein keksinyt mitä mukaan ottaisin. Jääkaapista yksinäinen makkara Kabanossia, loppuun puristettu sinappi ja parit sulatejuusto viipaleet. Sitten vielä mitä eväspussissa aina on kuivamuonaa repussa mukana, suolaa, sokeria, perunamuusia, soijarouhetta, lihalientä, näkkileipää ja kahvia.

Mietin ensin perunamuusia makkaralla, mutta siinä kamppeita repusta kaivaessa ihmettelin, että mihin olen lusikan laittanut... Muusin syöntiin olisi hyvä olla joku, onko lasta veistettävä.

Joko se nyt hukkui, taas se lusikka?... On se kait kotona sitten oltava, on se...

Jonkin aikaa lusikkaa siinä etsiessäni, tuossa sivutaskussa se aina on ollut, päätinkin vain paistaa makkaran, keittää vettä kaakaolle ja haukata näkkileivät juustolla. Kahvit olin juonut jo aamulla kotona.

Olipa vaan hyvä aamupala.

Päivän päälle aurinko lämmittää jo, että tässä meinaa tulla lämmin. Josko se kesä sieltä pikkuhiljaa.

Kasaan kamppeita ja puran laavun. Johan se tässä pari yötä oli ja mukava oli tulla "valmiiseen leiriin".

Vielä käänsin repun ylösalaisin ja sieltähän se tipahti, lusikka. On se muutaman kerran ollut hukassa ja hukkuu kyllä varmasti jatkossakin.

Yötähän tuossa en ollut, vain päiväsellä kävin muutaman kerran "ulkona syömässä", ehkä seuraavalla kerralla...