Ei kalaa

(15.11.2020) On liian tuulinen keli olla veneellä järvellä, joten heittelen rannalta... 

Ei kalaa... Mutta onneksi oli hyvät eväät, pitsaa kahvin ja kaakaon kanssa.

OnePlus Nord

OnePlus Nord.

Vajaa pari viikkoa takaperin, asiamiespostiin saapui odotettu paketti.

Uusi puhelin. OnePlus Nord, Gray Onyx Harmaa helmi, 8GB/128GB, 5G.

OnePlus 3 puhelimesta on kokemusta ja se oli kameransa puolesta todella hyvä, sen jälkeen käytössä on ollut Sony Xperia XZ1 Compact. Sonyn kamera ei kyllä yltänyt OnePlussan tasolle varsinkaan hämärässä, mutta siinä on muita hyviä ominaisuuksia, kuten kompakti koko ja IP68 luokitus.

Kun sitten taas alkoi herätä ajatus uudesta luurista, niin halusin kameran OIS ominaisuudella, eli optisella kuvanvakaimella ja sellainen löytyy tästä OnePlus Nordista.

Puhelin kulkee taskussa, ja on siten helposti alttiina pölylle, hiekalle ja kosteudellekkin.

Hiukan vettä ja paidan helmaan pyyhittynä, niin näyttää jälleen puhtaalta.

OnePlus Nord ei ole IP68 luokiteltu, mutta luulen, tai ainakin toivon, että se pienet roiskeet kestää, kunhan ei sitä mihinkään lätäkköön varsinaisesti upota.

Tarkempia teknisiä tietoja löytyy, vaikka tuolta... Ggsmarena

Nyt vajaa pari viikkoa käyttäneenä, pääkameralla otetut kuvat näyttävät hyviltä. Nämä on kuvattu Sony Xperialla, joka sekin tuottaa hyvää kuvaa, kun valoa on riittävästi.

Nämä punaiset suojakuoret tuli hommattua Suojakalvotukusta, sillä jotakin suojaa puhelimella on oltava, kun on takapuolikin lasia. Suojakuoressa oli paikka kaulahihnalle, jota mieluusti käytän, ettei niin helposti luiskahtaisi taskusta lattialla, veneen pohjalle, asfaltille tai soralle.

OnePlus Nordilla kuvattu kuva yllä, 4000 × 1800.

Kuvaamisessa käytän tarvittaessa simppeliä kolmijalkaa ja bluetooth etälaukaisinta. Kameran vakaaja tuo kyllä käsivaraltakin kuvattaessa riittävää terävyyttä kuviin, mutta pimeässä ja varsinkin pitkän suljinajan kuvat vaativat mieluusti jalustaa, tai jotain muuta liikkumatonta tukea.

Takakameran päälle leikkasin vanhasta näytön suojakalvosta sopivan suojan. Näitä kameran suojia löytyy myös valmiina kaupasta, mutta kokeillaan ensin josko tuo tee-se-itse toimisi. Näytön pällä on tehtaalla asennettu suojakalvo ja silläkin mennään niin kauan, kuin se on kunnossa.

Kuvaaminen jatkuu edelleen puhelimella, eikä varsinaista kompakti-, kuin järjestelmäkameraakaan ole tulossa. Puhelimen kamera riittää hyvin tällaisen sunnuntai kuvaajan tarpeisiin...

Ps. Mekää pihalle, vaikka kuvaamaan jotain.

Kuuhankavesi sumussa

(25.10.2020) Huomenta.

Aamukahvi juotu, pyörässä on valot ja kuskilla heijastavat huomioliivit. On kylmä ja sumuinen aamu, pakkasta jokunen aste, tyyntä.

Ajelen aseman läpi, en kuitenkaan tankkaa.

98 ----------1,545 euroa

D -----------1,286 euroa

Aseman veneranta.

Järvellä on reilusti sumua ja paikkapaikoin rannat on jäässä.

Riippulukko on kylmän oloinen, mutta aukeaa. Avain tosin jäätyi lukkoon lukon auettua. No, lukko avaimineen paidan taskuun hetkesi lämpenemään, niin kyllä se siitä sulaa.

Veneen tulppa on myös jäässä, eikä sen kiristäminen luonnistu. Miten näinkin yksinkertainen asia alkaa pakkasella temppuilemaan. Laitan nyt myös tulpan paidantaskuun lämpenemään, niin jospa sekin siitä alkaisi toimimaan. Toivottavasti muistan sen tulpan, ennen veneen vesille työntöä...

Tulppa paikoillaan ja avainkin irtosi lukosta.

Vastarantaa ei näy, eikä kohta oikeastaan mitään rantaa. Ei vaan osaa sanoa, että menenkö oikeaan suuntaan, mut ei kait sillä väliä.

Kylä se talvi vaan tekee tuloaan, vaan ei haittaa. Veneillään niin kauan, kun kelit antaa myöten ja sit kun jää kantaa niin voisi kokeilla pilkillä käydä.

Rapala saa tälläkin kertaa yrittää. Tällä on tullut kuhaa, hauki ja ahvenkin siihen ottaa, joten...

Aurinko alkaa kajastamaan sumun läpi.

Ja tuulenvire saa sumun liikkeelle järvellä, tuossahan se Kalasaarikin on.

Puut on jäätyneen huurun peitossa.

Aurinko antaa jo hyvin suuntaa.

Vielä ei ole tullut kalaa, ei haittaa, sumus on hieno soutaa.

Pakkanen tekee kelan toiminnasta hiukan haastavampaa, siima tahtoo jäätyä puolalle, joka sitten takertelee heittäessä. Ei se nyt oikeastaan haittaa, kun enimmäkseen tänään vetouistelen.

Kyllä se siitä, kylmä meinaa vaan hiukan puistattaa, joten taidan soutaa aamupalan laittoon Kalasaareen.

Ranta on riitteessä, vajaa puoli senttiä jäätä. Jokohan sitä pilkille.

Raikasta Kuuhankaveden vettä, tai no, ainakin kylmää.

Jäinen ruisleipä sulaa risukeittimen vieressä, kuuma kaakao höyryää kupissa.

Voita leivälle, keitettyjä munia ja ripaus suolaa päälle. Olipas hyvää.

Aamupalaa syödessä on sumu järveltä hävinnyt. Aurinko paistaa pilvettömältä taivaalta.

Jätän leirin Kalasaareen ja suuntaan järvelle. Rapala saa vielä yrittää, josko kala nappaisi.

Keli on hieno, tyyni, aurinko lämmittää sumuisen aamun jälkeen.

  

Ruumissaari edessä, taidan soutaa sinne.

Viinikkalanselkä edessä, Ruumissaari vieressä.

Aamuinen sumu pakenee pohjoiseen, näyttää kuin olisi seinä tuossa jonkun matkan päässä.

En jatka pidemmälle, kierrän saaren ja nousen katsomaan laavua.

Olisi voinut makkarat tässä paistaa, mutta kun on eväät siellä Kalasaaressa.

Siistissä kunnossa oli paikat, hyvä niin, tämä muinaisjäännös tykkää...

Soutelen hissukseen takas päin, Rapala perässä.

Ihan niin kuin siellä olisi joku käynyt, vaan kukkaahan se oli...

Lounas aika, eli ruoka-aika, monesti paras hetki päivästä. Syttyy risukeitin helposti, kun pikkuisen lorauttaa viinaa joukkoon.

Syömään...

Nuudelit meetvurstilla ja valkosipulilla.

Kahvit.

Jälleen on ruokailun aikana keli muuttunut, taivas on nyt pilvinen ja keli on syksyisen harmaa, vain vesisade puuttuu.

Kasaan kamppeet reppuun ja soudan jälleen Rapala perässä rantaan.

Ei tullut kalaa, mutta olipahan hieno keli. Täytyy käydä järvellä, kun keli vielä sallii, jos vaikka tartaria tekisi. Onneksi polkupyörän kiinteä lukko ei ole jäätynyt, sillä sitä olisi hiukan hankala laittaa paidan taskuun. Lukkosulaa varmaan hommattava näille viimeisille veneily reissuille.

Ps. Menkää pihalle.