Auringon laskuun

(19.11.2018) Aamukahvi juotu. Reppu nojaaa ovenpielessä ja keittiön pöydällä sekalainen lajitelma tavaraa. Muurikka Nuotiopaistinpannu, yksi sipuli, voita muovirasiassa... Liha puuttuu, joten menomatkalla olisi käytävä Salessa. Aamu kuluu ja matkaan käyn vasta puolenpäivän aikoihin.

On ollut kylmä yö, pakkasta muutama aste, nurmikko on kuurassa. Salesta haen kanaa ja perunoita, niillä pitäisi pärjätä.



Eräherttulaavulta löytyy muutama lapu risukeittimessä poltettavaksi. Kirveellä kun nuo pienii, niin siinä on muutamaksi tunniksi poltettavaa.




On tyyntä. Järven pinta on paikoin jäässä, vai voisiko sanoa ohuessa riitteessä.




Sytytän risukeittimen ja laitan perut kattilaan. Veden kiehuttua vajaan parisenkymmentä minuuttia, nostan kattilan tulelta ja vaihdan risukeittimen päälle Muurikka nuotiopaistinpannun.




Salesta mukaan lähtenyt kana.




Muurikka nuotiopannu sopii myös Toaks wood stoven päällä.




Ruokaa tuli reilusti, loput kippasin muovirasiaan ja toin kotiin mitä en jaksanut syödä.








Pakkasta on ollut koko ajan, päivälläkin asete pari. Tässä joen suussa veden jäätymisen etenemistä on voinut seurata, tosin ei mitään hätäsen hommaa...




Auringonlaskua on mukava seurata, kun se tapahtuu (päivällä) eli siinä kolmen aikoihin. Ei tarvitse valvoa myöhään.

Risukeitin on sammunut ja aurinko laskenut, kunnes seuraavan kerran...

Syksyä 2018

Jälleen yksi kuva kertoo enemmän, kuin tuhat sanaa...

Kuuhankavesi Ruumissaaren laavu

(1.9.2018) Tänään järvelle, sillä luvattu on, tyyntä ja puolipilvistä keliä...



Sumuakin näyttäisi olevan.








Edessä pieni Lehmäsaari ja taaempana keskellä Ruumissaari. Osasimpas, vaikka näinkin sumuista oli. No en kyllä ihan aamusta ole liikkeellä, joten sumukin on jo hävenemään päin.






Rantahämähäkki on iso ilmestys ja kuuluu luontoon...




Vaippa sen sijaan ei luontoon kuulu...




Laavun seinällä roikkuu muovikassi jossa roskia. No se on hyvä, että roskia on laitettu kassiin, mutta miksi sitä ei ole viety mennessään. Linnut ja muutkin eläimet penkovat roskapussin sisällön hetkessä ympäriinsä ja niin tälläkin on varmaan käynyt. Ei kukaan, siis ei kukaan aikuinen jätä roskia luontoon, jos nyt ei ole aivan vajaa pöhkö...

Kerään roskat, vaipan, tyhjät kaljatölkit, viinapullon ja...

Pantilliset palautus juomapullot vien kauppaan, roskapussi kulkee mukanani sataman roska astiaan...




Laitan kahviveden tulille ja viritän riippumaton laavun viereen.








Kaupasta käteen sattui spagettikastike, jonkinlainen suuruste tomaatilla ja mausteilla. Noin puolet pussin sisällöstä kaadan kattilaan ja joukkoon kourallinen vaaleaa spagettia lyhyeksi katkottuna.




Jauhelihaa eikä sen paremmin soijaakaan ollut mukana, mutta tonnikalaa löytyi.




Kun soppa kiehahti ensimmäisen kerran, nostin kattilan tulelta sivummalle ja annoin hautua kutakuinkin puolisen tuntia, aikaa en kellosta ota, mutta ihan en uneen riippumatossa kerennyt...




Soppaa tuli melko reilusti, joten osa tuli tuotua pakasterasiassa kotiin. Vai oliko syy maussa, kun ei ehkä niin hyvän makuista tullutkaan, kuten olin toivonut. Jatkossa teen kastikkeen itse... Se on punkerokerhon jäsenyys vaarassa, kun ei kattilallinen soppaa kerralla mene...






Omat ja muiden roskat paluumatkalla.






Muutama ahven paluumatkalla vielä Senioriin tarttui, mutta laskin kasvamaan.

Ps. Pidetään paikat siistinä, jooko...