Vaeltaja puku ja reppu pakattuna valmiina, vaan vielä on maltettava.
Kahvit juotiin ja pullaa syötiin... Kiitos (Cygnus).
Muistaisikohan ottaa tuon makkarapaketin mukaan, jonka pakastimesta jääkaappiin nostin.
I-Päivä
Pyörä lastattu, onkos renkaissa ilmaa.
Rannassa puran romppeet veneeseen ja... No voi hit... Ei unohtunut makkara, mutta puukko, tai tässä tapauksessa linkkuveitsi. Linkkari on toisen takin hihataskussa ja tämä toinen takki siellä kotona naulakossa.
Tavarat jää veneeseen, kun hyppään pyörän selkään ja suuntaan takaisin kotiin. No tuli siinä sitten toinenkin asia samalla hoidettua, että ihan hyvin sitä jouti kotona vielä pyörähtämään.
Nyt ollaan jo sitten järvellä. Hyvän yön toivotukset on viestitetty ja puhelin on nyt lentokonetilassa. Poutaista säätä on luvattu tiistaille asti, että jos sitä ennen sateita olisi takaisin kotona. Yöksi on luvattu viileää, mutta räntäsadetta ei kuitenkaan ole odotettavissa.
Soudan suoraan Kalasaareen ja alan kasaamaan leiriä pystyyn. Mukanani on kiinalainen retkisänky, jolla olen jo muutaman yön nukkunut, tosin sisätiloissa ja takapihalla. Sängyn hommasin kiinasta, joten pienellä varauksella tuotteeseen pitää suhtautua.
Olen kärsinyt selkäkivuista nukkuessani teltassa vaahtomuovilla, tai ilmapatjalla. Vain riippumatossa ei selkäni kipeytynyt, mutta siinä on taas muita seikkoja, jotka kokeilun jälkeen saivat minut palaamaan maassa nukkujaksi.
Halusin kokeilla miltä tuntuu kyseinen "campping cot" retkisänky. Ja toden totta, selkä ei vihoitellut useammankaan nukutun yön jälkeen. Mukavuus tuo kyllä mukanaan painoa, sillä kyseinen sänky painaa 1,8 kg pituus on 200 cm ja leveys ruhtinaalliset 70 cm. Lisäksi, sänky tarvitsee eristävän kerroksen, esimerkiksi solumuovista.
Leiri on pystyssä. Tällä reissulla on mukana myös ensimmäistä kertaa maastossa Savotta Pena Laavu. Takapihalla kyseistä tuotetta on kokeiltu, varsinkin vesisateen aikaan.
Jos sitä kalalle vielä näin illasta, sillä eihän sitä koskaan tiedä... No hauki todennäköisesti, oli hetken kiinni, mutta pyöritettyään siiman useamman lumpeen ympäri, ei kala lopulta ylös noussut. Muutamat heitot ja viilenevä ilta ajoi takaisin saareen.
Pitkät alushousut ja paita, eiköhän ala tarkenemaan.
Iltapalaksi Vaasan pyöreä näkkileipää ja nyt jo sulanutta kabanossia sellaisenaan. Laitan verkon laavun oven eteen, istun sängyssä, haukkaan vuoronperään makkaraa ja näkkäriä.
Kello on jo yli kahdeksan, vetäessäni makuupussin vetoketjua ylemmäs kiinni. Kuuntelen vielä varmaan tunnin ajan lintujen ja 9-tieltä kantautuvia ääniä, kunnes uni vie voiton.
Yöllä korjaan asentoa ja kiristän vieläkin makuupussin vetoketjua. On ihan pimeää, on myös ihan hiljaista...
II-Päivä
Aamulla, joskus puolen seitsemän aikaan on jo valoisaa. Yö on ollut viileä, eikä makuupussissakaan ole ollut kuuma. Kaivan repusta vielä yhden päällyspaidan päälleni ja lontostelen kumisaappaissa pihalle.
Järvellä leijailee usva, kylmän yön jäljiltä.
Sytytän risukeittimen ja haen kattilaan vettä.
Tiilistä rakensin risukeittimelle tukevan alustan ja veden kiehumista odotellessa, on hyvä vielä oikaista selkää.
Ruokaa on riittävästi mukana, vaikka kalaa ei tulisikaan. Ennen reissuun lähtöä latasin puhelimeen pienen pdf oppaan, UPM Metsä, Metsiemme Ruokasieniä, 2007. Sienistä olen hyödyntänyt vain keltavahveroa, mutta onhan tuolla metsässä muitakin lajeja. Tällä kertaa jäi sienien opiskelu tuonnemmaksi, ehkä sitten joskus...
Kaadan kiehuvaa vettä kattilan kanteen ja siihen puuroaineet.
Joukkoon sotken vielä kiiseli aineet. Pääle juon kahvit ja haukkaan vielä näkkäriä makkaralla.
Kahvin jälkeen jatkoin järvelle, pakottava tarve ajoi kuitenkin etsimään sopivaa riukua ja olinkin hyvin nopeasti takaisin saaressa.
En sitten enään järvelle viitsinyt, vaan katselin nyt niitä sieniä. Monenlaisia oli, mutta varmasti en tunnistanut yhtäkään, eikä keltavahveroakaan löytynyt.
Ei kalaa, ei sieniä, on tyydyttävä repun sisältöön. Mutta ei se ehkä ole huono asia sekään. Veden kiehuessa kaadan kattilaan tomaatti mozzarella pastaa.
Kun pasta on valmis, joukkoon pääsee vielä tonnikalaa.
Ei ole hyttysiä.
Illalla levitän kalapakin veneen penkille ja soudan järvelle.
Laitan Seniorin perään ja soudan.
Järvi on tyyni, hyvä keli soutaa ja miksei myös kalastaa. Venerannassa pörrää ilmassa pari dronea. Kierrän lahdelman ja suuntaan toista rantaa takaisin tulosuuntaan. Väistelen verkkoja, jotka on merkitty näkyvästi isoilla lipuilla, tässä luulisi jotain olevan.
Reissun eka. Takaisin kasvamaan pääsi tämä ahven. Mitäs minä kalalla, kun en kerta sieniäkään...
...Ja kaivan reisitaskusta makkaran.
III-Päivä
Herään enne kuutta, eikä selkä ole kipeä. Mitäpä sitä muuta tarviikaan, tai voisi toivoa? No, aamukahvi olisi ihan hyvä, puurosta en nyt niin välittäisi, mutta sitä kahvia...
Kurjet pitää ääntä, kuten myös tikka ja pieni haukka. Kuuluu myös 9-tien ääniä, että ei tässä missään kaukana erämaassa olla, mutta kuitenkaan en missään muualla nyt haluaisi olla.
Yö oli jälleen kylmä, tosin nyt oli yksi päällyspaita enemmän päällä ja pipakin oli ainakin alku yön päässä. Nyt aamusta makuupussi tuntuu lämpöiseltä, mutta jos sitä kahvia haluaa, niin on noustava ylös.
Otin järvestä vettä kattilaan ja samalla muutaman kuvan auringon noususta.
Aurinko paistoi Pena Laavun seinään ja risukeittimessä oli vesi kiehumassa.
Aurinkopaneeli latasi rannassa virtapankkia.
Ja aamupalaksi olisi tänään nuudelia ja tonnikalaa.
What the fu**... Repesikö housut? Joko taas... On se kumma, kun ei nämä housut kestä.
Ei kyllä housut on nyt ehjät, että mikäs se nyt sit, paitako repes?
Siis tää retkisänky, on revennyt kahden jalan kohdalta ja samalta puolelta. Tää on isommalti auki tästä ja toisen jalan kohdalta parin sentin matkalta auki...
Onneksi hajosi nyt, eikä ensimmäisenä yönä. Ripstop kangas rajoittaa repeämistä, mutta on tuo varmaan korjattava ennen seuraavaa reissua.
Olen harmissani sängyn hajoamisesta, mutta toisaalta olen iloinen, että kesti näinkin hyvin tämän reissun. Nukkuminen on ollut luksusta, jos vertaan aikaisempiin reissuihin ja silloisiin makuualustoihin.
Joskus hajoaa housut, joskus paita, mutta tuskin sentään molemmat samalla kertaa... Vai? No Kuusamon reissulla tuli pienet repeämät paitaan ja housuun, mutta siitä reissusta joskus toiste.
Katsotaan kotona, josko sitä voi korjata, nyt on kuitenkin aika purkaa leiri. Tässä oli hyvä paikka olla ja tulen ehdottomasti toisenkin kerran, joko retkisängyn kanssa tai ilman. No mieluummin sängyn kanssa, on se senverran luksusta.
Pakkaan kamat veneeseen ja soudan Senioria perässä vetäen venesatamaan. Ei kalaa tällä kertaa, mutta kokemusta.
Kamat sirtyy pyörän päälle, vene ja airot lukkoon. Ilman venettä ei tämäkään reissu olisi onnistunut, kuten ei moni muukaan kalastusreissu järvelle tänä kesänä.
Kotiin ajettuani, laitan kamppeita kuivumaan ja mietin samalla korjaus vaihtoehtoja hajonneeseen retkisänkyyn.
Olikohan se sitten jessen johdatusta (tuskin), mutta siitä se idea lähti.
Ompelin revenneet reunat kiinni toisiinsa, kahteen kertaan ja päädyt neljään kertaan päällekkäin.
Ompelukohdan sauman päälle liimasin kontaktiliimalla kangasteippiä.
Liimasin kangasteipit myös kaikkien muiden jalkojen ympärille kankaaseen, vaikka ne ehjät olivatkin. Kiinalainen kun on jättänyt nämä reiänkohdat ompelematta, toisin sanoen, leikannut vain palan kangasta pois jalan kohdalta kankaasta. Ei siis ole reunoja käännetty eikä ommeltu jalan kohdalta.
No nyt ne on edes jotenkin vahvistettu, olkoonkin vain kontaktiliimattu teippi.
Tuntuu kestävän nyt ompeleet ja liimaukset, ainakin kotioloissa.
Kun jossain metsässä kuuluu taas repeävä ääni (paita, housu, sänky), ei retkeilijä ole kaukana.
Ps. Menkää pihalle...
