22.3.2017

Pyöräillään jäällä

(21.3.2017) Pyöräilin kuuhankaveden jäällä eteläiselle Ruumissaarelle. Lumettomalla jäällä on hyvä liikkua pyörällä, vaikka paikoin oli kyllä melko liukasta nastattomilla renkailla. Lunta jäällä on paikoin rannan tuntumassa.






Myötätuuli avittaa ja matka taittuu nopeasti laavulle Ruumissaareen. Mukana ei ole nyt makkaraa, vain eväsleivät, tosin repussä on kyllä aina varalle jotain syötävää. Löytyy perunamuussijauhoja, makrillifile- tai sardiinisäilyke, nuudelipussi, soijapaloja tai rouhetta. Sitten on tietysti suolaa, lihaliemikuutioita ja olipa nyt vielä pari valkosipulinkynttäkin.

Saarta ja laavua lähestyessä huomaan jäällä auton, pari pilkkijää saaren vieressä ja kauempana hevonen rekeä vetämässä... Virsien laulua en nyt kuule, mutta se voi johtua tuulen suunnasta.










Laavulla ei ole ketään, katson kuitenkin viisaammaksi jatkaa matkaa.

Vastatuuleen polkeminen saa hien pintaan. Rantoja pitkin ajamalla välttyisi kovemmilta puuskilta, mutta siellä ajaminen lumen vuoksi on melko mahdotonta. Ajan siis keskellä järveä, takin huppu äärimmilleen kiristettynä, kevyessä vastatuulessa... Lähestyessäni Kalasaarta tuuli hellittää, paita on märkä.

Työnnän pyörän lähemmäksi saaren rantaa ja löysään hupun remmejä, melko lämmin. Hengähdän hetken ja heitän repun saareen metsän suojaan. Horppään vettä ja lähden kiertämään saarta. Etsin mahdollista leiripaikkaa ensi kesää silmälläpitäen, jos siis soutamaan pääsee. Kyllä sieltä muutama paikka löytyi, johon teltan voisi laittaa...




Kävelen takaisin repulle, sytytän risukeittimen ja haen lunta kattilaan... Syön yhden eväsleivän odotellessa veden kiehumista. Tuuli humisee puiden latvoissa, onneksi se ei tähän alas ota.










Tuulensuoja jonka tein litran oluttölkistä toimii hyvin. Se on kevyt, edullinen ja sopii kattilan sisään risukeittimen kanssa. Aiemmin tuli käytettyä foliota ja onhan sitä edelleenkin aina mukana varalla, jos tarvii.




Juon kaakaota, syön loput kaksi ruisleipää saunapalvilla ja emmentaali juustolla. Auto hurauttaa jäällä saaren ohi.






Pakkaan reppun ja suuntaan pyörälle. Taivas on tumma, oli luvannut sadetta jossakin ennusteessa, vaan kaikki otetaan vastaan mitä tulee, tai on tulematta.

Kevät etenee, metsä tuoksuu, aurinko lämmittää, pilkillä en ole vielä käynyt, toisaalta saattaa kyllä jäädä käymättäkin... Huomenna kirjoitan.

Ps. Menkää pihalle... Minäkin olen usein, "ihan pihalla".