Ostin uudet saappaat paikallisesta rautakaupasta ja vaikka monenlaisia olisi ollut tarjolla, kuten Sievi, Muckboot, ja muita. Halusin kuitenkin Nokian kumpparin jossa olisi eräsiteeseen käyvä "hiihtorandi". Jokohan huomenna sataisi lunta, tai edes räntää.
Nokian KAIRA, irroitettavalla huopavuorella. Hintaa oli n.70 euroa, joten ei ihan kalleimmasta päästä. Koko kengällä on miehekäs (45), sopii hyvin huopavuoren kaveriksi tavallinen- ja villasukka. Laitoin lisäksi lisäpohjalliset, joita Erä-lehden testivoittaja hiihtosaappaat testissä suositeltiin.
Isoltahan 45 numeroiset kengät ensin jalkaan tuntui, kun kesä saapaskin on vain (43). Vaan onhan se talvikumisaappaaseen täytettä sovittavakin. Aikoinaan laittoivat heinää kenkään lämmikkeeksi ja kuivikkeeksi, minä käytän sanomalehteä. Hyvin käyvät jalkaan eikä hölsky, kun on lisäpohja ja pari sivua Keskisuomalaista. Muutaman kerran on nyt tullut metsässä käveltyä, sukset jalassa en vielä kehdannut mennä.
Vanhat Nokian (43) kumisaappaat ei eräsuksen siteeseen käyneetkään kovin hyvin puuttuvan "hiihtorandin" takia, vaikka lisänarulla koitin niitä siihen köytellä. Lämpöiset ne on ainoastaan ojassa suksien kanssa rymytessä, mutta tauolla jo kovasti viileät. Toiset lämpösaappaat (44) "power original" olivat kyllä lämpöiset tauollakin, mutta pidemmällä hiihtolenkillä painui kengän kärki kasaan eräsidettä vasten ja sitten olikin varpaat päällekkäin hiihdettävä loppumatka. Myöskään kotiintulo näissä kengissä ei ollut aina mielyttävää, sillä kengän kastuessa, ei sitä saa jalasta ilman kunnon taistelua. Sain Isältä Äidin vanhat nokialaiset, jossa on eräsiteeseen sopiva kärki... Mutta kenkä on numeroa (40), joten ne ovat ennemminkin Helille sopivat, varmaan jo ensivuonna.
Nyt olisi sitten talvisaapas Nokian KAIRA (45), joka toivottavasti toimii ja poistaa muutaman edellämainitun ominaisuuden, joita eräsuksilla hiihdettäessä saattaa tulla ei niin yhteen sopivilla varusteilla. Eihän nuokaan ongelmat ole retkellä allekirjoittanutta lannistanut, vaan on pidetty lyhyempiä taukoja, jotta jalat eivät ehdi jäätyä. Rämmitty ennemmän ojissa, jotta jalat alkaisivat jälleen sulamaan ja veri kiertämään. Pidetty varpaat ristissä ja toivottu, jottei se side leikkaa kenkää kokonaan halki.
Huomenna ei pääse vielä hiihtämään, mutta kalalle pääsee ja voi huoletta kahlata syvemmälle, kuin vanhoilla Nokialaisilla, joissa on vielä ainakin yksi reikä löytämättä ja paikkaamatta...
