26.9.2025

Menkää pihalle

Viileää alkaa olla jo aamusta, pakkasta, tai hallaa.

Käyn pyydykset katsomassa, katiskoissa on ollut hyvin särkiä, ahvenia ja on sinne haukiakin eksynyt.

Pakastin on taas täynnä, niin on jalostettava saaliita purkkikalaksi.

Lasipurkit meinaa käydä vähiin, varmaan syötävä enemmän kurkkua ja punajuurta, miksei hapankaaliakin, niistä saa hyviä purkkeja kaloille.

Pipo ja hanskat saa olla päällä näin aamusta.

Lokki pyörii veneen ympärillä hetken saaliin toivossa, ihan kuin isommankin troolarin. Kyllä nytkin muutaman kuolleen kalan veteen katiskasta heitin, se kun pieni ahven, tai särki tunkee itsensä verkon silmästä läpi, niin siihen se jää kiinni. Kahden tai kolmen päivän välein käyn katsomassa pyydykset ja kun vesi viilenee, voi käydä harvemminkin. Katiskassa kala pysyy elävänä paremmin, kuin verkossa, mutta puolensa kummassakin.

Lisään salaista syöttiä katiskan syöttipusseihin, eli mitä nyt on sattunut kaapin periltä löytymään, vanhentuneita jauhoja, muroja, hiutaleita, mysliä, pellavansiemen rouhetta... En sitten tiedä auttaako esimerkiksi särjen houkuttelussa, mutta tuntuu syötit häviävän ja kalaakin katiskoihin ui.

Pidän pyydykset vedessä niin pitkään, kuin sää sen sallii, tai kun lasipurkit loppuu. Tämän päivän saalis on ahventa ja särkeä. Ahven nylkyyn ja särki suomustetaan ja pusseissa pakkaseen. Kyllä se vaan tomaatin, sipulin, öljyn ja muun kanssa uunissa lasipurkissa pehmeäksi muhii ja on sitten helppoa ja hyvää evästä haukata perujen kanssa, tai leivän päällä.

Hauki maistuu kanssa purkista, tai sitten jauhettuna pannulla pihveiksi paisettuna. Haukimureke on kanssa oikein maistuvaa, tai mikä vaan kala, muikkuja unohtamatta ja vaikka niitä ei Kuuhankavedestä saakkaan, niin joskus ne uivat ihan kotiovelle asti.
Kiitos.

Ps. menkää pihalle.

16.9.2025

Omenoita kuivumaan ja hilloksi

Pari ämpärillistä omenoita, lajikkeina on punainen ja keltainen, tai vihreä...  :)

Taitaa olla omenoista paikoin tänä vuonna reilusti tarjontaa.

Puukolla omena halki ja siemenkota pois, kuori saa jäädä.

Pari ämpärillistä siivottuna ja yksi ämpäri puruja.

Kuivaamista oli ajatus kokeilla.

Leikkasin noin puolen sentin kokoisia viipaleita.

Hyötykasvikuivuri saa lämpönsä pesuhuone wc:n kiertovesi patterista.

Tällä menetelmällä olen onnistuneesti kuivannut sieniä, joten luulisi omenankin onnistuvan.

Osan omenoista laiton sähköuuniin.

Lämpöä 50 astetta ja lusikka luukun väliin, jotta ilma kiertää.

Hilloa varten pesin lasipurkkeja, viipaloitu jalapeno ja mieto pepperoni on näköjään maistunut itse tehdyn pitsan kanssa.

Ohjetta vähän kurkistin kirjasta, tai lähinnä sokerin määrä, tapoja tehdä on monia.

Omenoita oli reilu puolitoista kiloa.

Kattilaan noin pari desiä vettä ja antaa veden kiehua välillä sekoittaen.

Laitoin omenamassan tehosekoittimen läpi, ei jää kokkareita ja kuorikin saa olla mukana, kun eikös sitä sanota, että kuoressa ne kaikki vitamiinit on...

No vähän jäi kokkareita, kun joku satsi sekoittimessa ei pyörinytkään kunnolla, mutta pehmeetä tuli.

Omenamössö takaisin kattilaan ja levy päälle.

Sekoitan hillosokerin ja saa kiehahtaa vielä.

Ja hitto, kansi tohon kattilan päälle, kuuma kiehuva omenahillo polttaa yhtä hyvin, kuin possumunkissa kuuma hillo, tai mikä tahansa juuri uunista otettu, vaikka joulutortun luumutäyte, jota on päästävä heti maistamaan.

Vaniliasokeria laitoin kanssa vähän.

Kuuman hillon lapioin pestyihin lasipurkkeihin ja korkit kuumana kiinni.

Kun seuraavana aamuna kirjoitin etikettejä, niin jäähtyneiden purkkien kannet oli lommolla, aivan kuin kalapurkkien kanssa "umpiointi".

Omenahillo maistuu lettujen kanssa ja miksi ei muidenkin ruokien.

Kuivattua omenaa saa laittaa kanssa jossain vaiheessa lasipurkkeihin.

Kiitos omenoista.